Kuten Heli jo tuossa alla kirjoittikin, on Fight Clubin tyttöpaineilla osittain uudet tuulet. Hanna sai opiskelupaikan Ruotsin Örebrosta, ja minä luonnollisesti seuraan mukana. Pari viime viikkoa on siis ollut haikeuden ja ikävän aikaa, vaikkakin elo lahden toisella puolella on ollut varsin mukavaa. Etenkin tyttöpainiporukan jääminen Jyväskylään nostaa kaipauksen pintaan. Onneksi mikään ei ole lopullista ja matka Örebrosta Jyväskylään on yhtä lyhyt kuin Jyväskylästä Örebrohon.
Kun tyttöpainit alkoivat pyöriä 2009 vuoden lopussa, ei vielä osannut arvata millaiseksi koko touhu kehittyy. Alussa meitä oli kaksi sinivyötä ja yksi allekirjoittanut valkovyö, jotka ottivat homman haltuun. Hannan muuttaessa Jyväskylään ja ekan naisille suunnatun peruskurssin myötä toiminta vakiintui osaksi Fight Clubia, ja pinkeistä Jyväskylän ”Fight Like a Girl” Clubin paidoista tuli pian koko klubin tunnusmerkki. Nyt 2014 naistreenaajien joukosta löytyvät kaikki vyöarvot aina valkoisesta mustaan, ja ennen kaikkea porukka on aivan mahtava. Ei sitä voi hehkuttaa liikaa, unelmajengi! Siksi lähteminen on vaikeaa.
Mutta on tässä jotain upeaakin: uudet vastuunkantajat nostavat päätään ja pitävät homman käynnissä! Kun Hannan opiskelupaikka varmistui, alkoi myös työ tyttöpainien jatkon turvaamiseksi. Joukosta kokeneimmat, Elina ja Heli, lupautuivat heti vastuuvetäjiksi, ja avuksi näille pyydettiin Hennariikka ja Laura. Koossa onkin loistava ydinporukka, joka varmasti vie yhdessä toimintaa eteenpäin. Minun ja Hannan vetovastuuvuosina on monesti huomannut sen, että yksin tällainen homma olisi paljon raskaampaa. Voi olla, että uusille vetäjille homma on aluksi pelottavaa, mutta ainakin tänne puolelle välittyy myös tekemisen ilo. Koko nelikko on jo tässä vaiheessa pidemmällä kuin allekirjoittanut ja Hanna vetohommia aloittaessa.
Tämä vastuunotto ei ole noussut tyhjästä. Vaikka muutama vuosi sitten ei oltu lähdössä minnekään, tiedostettiin jo silloin, että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi täytyy reagoida ajoissa. Kamppailulajeissa kehittymiseen kuuluu, että kokemuksen kertyessä sitä täytyy myös opetella jakamaan, opettamaan eteenpäin. Elina ja Heli ovat jo muutaman vuoden ajan vetäneet silloin tällöin treenejä, niin tyttöpaineja kuin muitakin treenejä, joten ohjaajan saappaisiin astuminen ei tule tyhjästä. Nyt Hennariikka ja Laura puolestaan tulevat opettelemaan opettamista, joten näinkin pyritään turvaamaan tulevaisuutta.
Lahden toisella puolella minä ja Hanna ei suinkaan olla jättäytymässä Jyväskylän Fight Like a Girl Clubin ulkopuolelle. Meidän osallistuminen vaan on erilaista. Omalla kohdalla tämä vuosi on vielä reissaamista kahden kaupungin välillä, sillä työt pitävät minua vuoden ajan osittain Jyväskylässä. Lomat, viikonloppu- ja pidemmätkin vierailut Jyväskylään ja Fight Clubille tulevat olemaan osa meidän molempien elämää. Samoin olemme puhuneet Jyväskylästä Örebrohon päin suuntautuvista treenireissuista. Jo nyt suunnitteilla on yhden päivän minileiri Jyväskylässä, kun tullaan molemmat Hannan kanssa käymään syyskuun lopulla.
Meillä on nyt kaksi kotisalia: Jyväskylän Fight Club (klubi) sekä Akademi Nord (akademi). Harrastaminen on hieno asia, sillä bjj:n myötä myös Ruotsiin muuttaminen on ollut helpompaa, vaikka juuri kotisalin ja oman treeniporukan jääminen Suomeen onkin niitä haikeimpia asioita. Täällä meidät on otettu lämpimästi vastaan; paikallinen bjj-porukka on auttanut muutossa aina asunnon hankkimisesta lähtien. Salilla on mukava tunnelma ja porukkaan on ollut helppo päästä mukaan. Örebro on osoittautunut monin tavoin ”Ruotsin Jyväskyläksi”: Sijainti keskellä Ruotsia, suurin piirtein saman kokoinen kaupunki, suurin piirtein saman kokoinen hyvällä hengellä pyörivä bjj-seura, jossa treenaaminen on ennen kaikkea mukavaa. Ihan kuin olisi kotiin tullut.
Tämä blogi on perustettu aikoinaan treenaajien toiveista tyttöpainien treenipäiväkirjaksi. Elinan ja Helin kanssa on puhuttu, että pidetään blogi toiminnassa, niin hyvin kuin vaan jaksetaan. Edelleen tänne ilmestyy kuvauksia treeneistä, sen verran kuin itse kukin jaksaa ja tahtoo kirjoitella. Edelleen tänne ilmestyy kisa- ja reissuraportteja. Edelleen tänne ilmestyy ”ajatuksen virtaa” päivänpolttavista treeniasioista. Ja naisemme maailmalla – minä ja Hanna – tulevat jatkossakin kantamaan kortensa kekoon blogikirjoittelun muodossa. Jyväskylän Fight Like a Girl Club on ja pysyy ja voi erittäin hyvin. Nyt vaan också på svenska!
Jyväskylän Fight Club ei koskaan lähde naisesta, eikä nainen klubilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti