Tiiistai 29.5: Kääntöjuji ja käsitriangeli

Toukokuun vikoissa treeneissä tehtiin sidesta allekirjoittaneen lempilopetuksia eli kääntöjujia ja käsitriangelia. Näiden lopetusten yhdistelmässä oli ideana, että kääntöjujia haetaan kaverin kääntyessä sidessa kyljelleen kohti meitä ja käsitriangelia puolestaan kaverin yrittäessä paeta pois päin. Käsitriangelia voi toki hakea muistakin asennoista, esimerkiksi mountista, aina kun kaverin käsivarsi tulee tämän kaulan yli.

Tiistai 7.3. Selän ottoa ja pari kuristusta

Tiistaina alettiin käydä läpi tammikuussa Helsingissä käymäni Kristina Barlaanin seminaarin satoa. Seminaarilla keskityttiin selän ottoon ja pitämiseen. Lopetuksiakin tuli luonnollisesti useampia, kun hyvästä lopetuspostiosta on kyse.

Lähdettiin liikkeelle drillin muodossa sivusidonnasta. Kaverin mahdollisuudet alla ovat vähissä ja yleensä kaveri kääntyy kohti, jolloin selkä irtoaa matosta. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että kaveri kääntyy poispäin, jolloin selkä on suoraan otettavissa. Mutta yleensä kaveri kääntyy siis kohti. Otetaan sisemmällä kädellä ote kaverin kädestä hauiksen kohdalta. Oma käsi tulee kaverin käden alitse ja saadaan hyvä koukkuote, jolla kontrolloida ja pidetään kaveri kyljellään. Itselle ote tuntui aluksi hieman oudolta, mutta kontrolli kaveriin näin on todella hyvä; kaverin on vaikea kääntyä takaisin selälleen. Toisella kädellä painetaan päästä ja tuodaan oma jalka toiselle puolelle. Polvi tulee vasten kaverin yläselkää. Tuodaan käsi kaverin lantiolle, heitetään toinen jalka isolla kaarella toiselle puolelle ja tiputetaan omaa rinnusta niin, että rintakehä tulee vasten yläselkää. Lantio pitää pitää koko ajan matalalla. Tulisi siis päätyä kunnolla rintakehä selkää vasten, jalat takana työntävät koko ajan, että pysytään selässä kiinni. Tällä kertaa drillattiin kuitenkin niin, että kun tultiin toiselle puolelle, tultiin polvilleen ja näin ollen kaverille jäi tilaa kääntyä toiselle kyljelle.

Tehtiin koko ajan sama alku, mutta lähdettiin etenemään lopetuksiin. Kun päästään selkäpuolelle, otetaan turvavyöote. Kuitenkin on tärkeä koko ajan tiedostaa, mihin halutaan edetä. Tällä kertaa halutiin saada kainalokäsi syvälle ja edetä lopetuksiin. Toisena vaihtoehtona on työntää pään lähellä olevaa kättä syvälle ja edetä selän ottoon, mutta sitä katsotaan seuraavissa tyttötreeneissä. Jos jäädään keskelle, sekä lopetusten että selän oton haku ovat hankalia, joten kun tullaan selkäpuolelle, olisi hyvä tietää mihin haluaa edetä.

Tällä kerralla tehtiin siis niin, että kun päästiin selkäpuolelle, käännettiin oma lantio lähelle kaverin lantiota. Oma polvi tulee vasten kaverin alaselkää, ettei kaveri pääse kääntymään selälleen. Työnnettiin kainalokäsi mahdollisimman syvälle. Toisella kädellä voi työntää kaverin lavan kohdalta, jotta saadaan kaveri kunnolla nippuun ja tuodaan oma pää lapaa vasten. Otetaan syvälle työnnetyllä kädellä kaapeliote toisesta kädestä Puristetaan käsillä, työnnetään päällä ja heitetään omat jalat taakse. Jos kuristus ei tule heti, voidaan lähteä kävelemään kaaressa kaverin päätä kohden. Lantio pitää kuitenkin pitää koko ajan alhaalla. Tärkeintä kuristuksen onnistumisessa on se, että tuodaan käsi oikeasti niin syvälle kuin sen saa. Kyseisen kuristuksen nimi on käsitriangeli, eli kuristumisperiaate on sama kuin normaalissa jaloilla tehtävässä triangelissa, mutta tällä kertaa se tehdään käsillä.

Toisena vaihtoehtona katsottiin sunnuntain treeneistä tutuksi tullut ezekiel. Tähänkin tehtiin sama alku ja tuotiin kainalokäsi syvälle. Samalla kädellä otetaan toisen käden hihasta ote, hihaansuun sisäpuolelta. Toinen käsi kiepsautetaan kaverin kaulaa vasten, tehokkain kuristus on, kun käsi on nyrkissä. Viimeistellään kuristus niin, että istutaan alas, toinen jalka tulee tyynyksi kaverin pään alle ja kiristetään kuristus saksimaisella liikkellä.

Sunnuntain treeneissä jatketaan saman teeman parissa!

Tiistai 16.9. - Lopetuksia ja puolustuksia

Tiistain treeneissä tehtiin kahta lopetusta, käsitriangelia sekä giljotiiniä sekä katsottiin myös puolustuksia näihin. Käsitriangelista löytyy aiempi tekniikkakuvaus täältä ja giljotiinista puolestaan täältä.

Puolustamisen ensimmäinen vaihe on tietysti olla joutumatta lopetukseen.:) Eli ei tarjota kättä tai päätä kaverille kiinni napattavaksi, vaan pidetään molemmat aina lähellä jemmassa. Mikäli vahinko on kuitenkin päässyt tapahtumaan, voi käsitriangelia puolustaa "kilauttamalla kaverille" eli tuomalla oman kämmenen korvalle blokkaamaan kaverin kuristusta. Giljotiiniin jouduttaessa oma ei-kuristuvan-puolen käsivarsi puolestaan tuodaan kaveri hartian yli ja kuristuksesta lähdetään kiertämään pois tälle puolelle. Pakoon kierrettäessä tulee muistaa pitää oma lantio lähellä kaveria, ettei kaula ojentuisi paremmin kaverin kuristettavaksi.

Tiistai 29.7. - Lopetuksia sidestä

Tällä kertaa teimme treeneissä sivuskontrollista käsitriangelia sekä kääntöjujia. Molemmista on kirjoitettu jo aiemmin hyvät tekniikkakuvaukset, jotka löytyvät täältä.

Olen itse tykästynyt viime aikoina kovasti käsitriangeliin ja haenkin sitä sidestä aina, jos alla oleva kaveri sattuu tuomaan kätensä kasvojensa yli. Kiristystekniikan hiominen voi aluksi tuntua hankalalta, mutta kun suunnan kerran hoksaa on tämä hyvin turvallinen lopetus, sillä siinä ei tarvitse uhrata hyvää positiota. Mikäli kaveri puolustaa lopetusta "puhumalla puhelimeen" eikä kuristusta saa aivan viimeisteltyä, käy käsitriangeli myös hyvästä kontrollista ja tilanteesta pääsee useimmiten hyvin siirtymään mountiin. Huonona puolena tässä lopetuksessa on se, että kaverin kättä on yleensä vaikea väkisin siirtää pään yli, vaan käsitriangelin hakeminen vaatii yleensä kaverilta pienen virheen.

Siinä missä käsitriangelia haetaan perinteisestä pää-käsikontrollista, on kääntöjujia kätevin hakea polvi pakilta -tilanteesta. Tällöin kaveri lähtee yleensä vaistomaisesti kääntymään kyljelleen ja pakenemaan katkaravulla, jolloin aukeaa paikka käsivarren eristämiselle sekä kaverin pään ympäri kiertämiselle. Ja mikäli tuntuu ettei pääse kiertämään jujiin asti, voi myös tästä kokeilla mountiin siirtymistä.

Tiistai 11.03.2014 - Kästriangeli ja brabo/darce

Tiistaina kävimme läpi muutamaa etenkin lukkopainissa paljon käytettyä kuristusta.

Teimme kuristukset sivusidonnasta, sillä tästä positiosta aukeaa usein paikka hakea kuristuksia ilman pakottamista. Lähdimme siis hyödyntämään sivusidonnasta pakenevan osapuolen tavallisia virheitä. Ensimmäisenä teimme käsitriangelin (Jyväskylässä tunnetaan myös nimellä kästriangeli) tilanteesta, jossa alla oleva on tuonut "kauemman" kätensä päällä olevan pään ohi oman päänsä puolelle.

Tärkeät yksityiskohdat tiivistettynä kirjalliseen muotoon:
- Pää kiinni! Sekä kaverin olkapäähän, että kohti lattia.
- Lantio alhaalla: myös ennen siirtymistä toiselle puolelle on tärkeää muistaa pitää lantio mahdollisimman alhaalla, jottei alla oleva saa palautettua jalkoja väliin. Kiristysvaiheessa lantio pysyy matossa, ja olkapää liikkuu.
- Olkapääpaine: olkapää ei purista suoraan leualta, vaan liikkuu rintakehästä kohti kaulaa. Kiristysvaiheessa pää ja lantio pysyvät alhaalla, ja olkapää liikkuu.
- Malttia! Varsinkin ohutkaulaisille henkilöille (ns. kynäniskat) kuristus uppoaa hitaammin. Kontrolli tässä kuristuksessa on kuitenkin oikein tehtynä hyvä, ja kiristyksen kanssa kannattaakin olla kärsivällinen.

Toinen kuristus oli nimeltään brabo, joka tunnetaan myös nimellä darce. Jotkut ovat herkkiä siitä, mitä nimeä käytetään, mutta koska allekirjoittava ei tiedä mikä on nimitysten ero, niin heittelen huolettomasti molempia sekaisin sinne tänne.

Tärkeitä seikkoja:
- Painopiste alhaalla: vaikka joudumme avaamaan tilaa kuristuksen hakemiseen, tulee meidän pysyä riittävän lähellä alla olevaa, jottei tämä saa liikaa tilaa ja palauta guardia.
- Kädet: ns. kuristava käsi syötetään niin syvälle kuin mahdollista, ja toinen käsi auttaa tässä asiassa painamalla kaverin päätä kohti tämän omaa rintakehää.
- Paine: tuodaan rintakehällä reilusti painetta kaverin olkapään päälle, ja pidetään näin huolta siitä, että kuristus pysyy tiukkana. Pidetään tässäkin kuristuksessa lantio alhaalla, jotta saadaan maksimoitua paine.

Sivusidonnasta pakenevan näkökulmasta tärkeää on siis pitää kädet lähellä omaa kroppaa eli käyttää tilan luomiseen niitä kuuluisia raameja. Käsien ojentelu villisti kauas kropasta johtaa usein paineen tunteeseen kaulalla sekä kyynärnivelessä.

Kädet nätisti turvassa lähellä omaa kroppaa.

Tiistait 10. ja 17.9. - Lopetuksia sivusidonnasta

Pari tiistaita ollaan pitkästä aikaa tehty lopetuspainotteista treeniä - toki unohtamatta kontrollia. Aiheena on ollut sivusidonta, sen kontrollointi ja sen kautta myös lopettaminen. Kontrolloinnin teemana on ollut "ei voimalla, vaan paineella ja liikkeellä". Tarkoitus ei ole puristaa alla olijaa paikoilleen, vaan luoda painetta pitämällä oma lantio alhaalla ja samalla liikkumalla kaverin päällä. Tällöin kontrollointi on itselle kevyttä, alla olija joutuu tekemään kaiken työn ja samalla aukeaa paikkoja eri lopetuksille. North-south position kautta on hyvä kiertää puolelta toiselle ja vältellä guardin palautusta, polvi pakilla puolestaa hillitsee kaverin kääntymishaluja ja toimii samalla yhtenä paikan avaajana joko position parantamiseen tai lopettamiseen. Tietysti unohtamatta pisteitä. Eli lantio alhaalla, keskivartalo hallinnassa ja kaikki raajat aktiivisena, näin kontrolloidaan kaverin lantio- ja hartialinjaa.

Viime viikolla lähdettiin lopettelemaan kääntöjujilla. Haettiin tätä polvi pakilla -positiosta, kaverin lähtiessä puolustamaan sitä perinteisellä katkarapupaolla. Haetaan ote kaverin päälimmäisestä kädestä aina hartiasta saakka, parasta on jos kaveri on lähes kyljellään, hartia irti maasta. Lähdetään viemään omaa maassa olevaa jalkaa kaverin pään puolelta ympäri, polvi pakilla pysyy koko ajan. Heti alusta saakka puristetaan omia polvia yhteen, jotta saadaan kaverin hartia vielä paremmin haltuun ja astutaan toinen jalkaterä kaverin selän alle. Tästä kiristetään juji. Jos kaikki osaset on tehty huolella, eli kaverin käsi on hallussa hartiaa myöten, kiristyy lukko melkoisen nopeasti.

Eilen katsottiin puolestaan käsitriangelia, joka voi toimia myös hyvänä kontrollina. Lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa meillä on perinteinen pää-käsi kontrolli ja kaveri siltaa kohti tuoden kauempaa kättä pään/kaulan ohi. Käsi ohjataan käsitriangeliin ja oma pää viedään kaverin hartiaan kiinni. Toinen käsi liu'utetaan rintakehän suuntaisesti kaverin kurkulle. Oma lantio pysyy koko ajan alhalla, eli painetta ei luoda painamalla vaan viemällä kuristavan käden hartiaa kohti lattiaa. Samalla päätä viedään kohti mattoa (edelleen lantio alhaalla!) ja kohti kaverin korvaa.

Jos ei tästä kiristy, lähdetään etenemään - edelleen lantio alhaalla - polvi edellä mounttiin. Edelleen kiristetään samalla tavalla, omaa hartiaa alas painamalla ja pää tiukasti matossa ja kaverissa kiinni. Jos ei vieläkään kiristy, voidaan edetä - lantio alhaalla - toiselle sivulle kaveria. Tässä vaiheessa pyritään ultimaattiseen dorka-olotilaan, ollaan täysin vatsallaan naama lattiaa kohti, tarvittaessa liikutetaan alavartaloa mattoa pitkin kaverista pois päin. Kiristys tapahtuu edelleen hartialla ja päällä. Mitä dorkempi olo, sitä enemmän kiristyy.

- - -

Sunnuntainakin treenattiin, mutta kyseessä oli eräänlainen privatunti. Siksi siitä ei nyt enempää. Lauantaina Helsinkiin, jossa Hennariikka, Kaisa, Elina ja Heli kisaavat No GI Finnish Open -mestaruudesta. Hannalle ei valitettavasti tullut eliteen yhtään vastustajaa, joten ollaan molemmat kulmailemassa Fight Clubin kisaporukkaa.

Pony Club Grappling Gear - parhaat spätsit ikinä!

perjantai 16.9.2011 - Peruskurssi: half-guard päältä

Half-guard päällä olevan näkökulmasta: kuten jo edellisellä kerralla kokeiltiin, ensimmäinen taistelu käydään usein kainalosta. Päällä oleva yrittää saada kaverin selän lattiaan ja käsi-pää -otteen (aivan kuten sidessa). Oma lantio on myös syytä pitää kaverin lähellä, liikkua kaverin mukana, jos tämäkin liikkuu. Kainalokäden lisäksi myös päätä kontrolloiva käsi ja lantion liike auttavan kaverin selän maassa pitämisessä.

Ohitustapoja on monta, mutta ne kaikki perustuvat pää-hartia -linjan sekä lantion kontrollointiin. Yleensä oma polvi täytyy ensin saada ulos half-guardista. Guardissa oleva jalka tuodaan jalkapohja maata vasten pystyyn kaverin takamuksen viereen. Työnnetään kädellä kaveria polvesta, jotta oma vapautuu. Katsoimme pari vaihtoehtoa ohittamiseen:

Ensimmäisessä oma pää siirretään kaverin pään viereen, toiselle puolellle kuin kainalokäsi. Samalla aurataan tilaa pois kaverilta pään avulla. Oma polvi liu'utetaan maahan samalle puolelle kuin pää, ja tuodaan ulos halfista lantio edellä. Jos kaveri roikkuu mukana hamaan loppuun saakka, voi avittaa itseä työntämällä toisella jalalla kaveria polvesta.

Vieraileva tähti James Davis, joka oli viikonloppuna vetämässä seminaaria klubilla, esitteli myös vaihtoehtoisita tapoja kontorroloida yläkroppaa päällä ja kainalo-otteella. Käytännössä pään voi sijoittaa myös kaverin hartialle, ja käyttää sitä raajan tavoin, tuoda painetta kropalle. Polvi tuodaan sille puolelle yli, mihin oma katsekin on.

Katsoimme myös käsitriangelin halfista - joko lopetuksena tai ohituksen apuna. Käsitriangelin voi tehdä muualtakin, käytännössä aina, jos kaverin pään ja käden saa kalastettua omien käsien "sisäpuolelle". Erityisesti kaverin työntäessä käsiään suoraksi voi niihin hyökätä. Kaverin "kainalokontrollin puoleinen käsi" siirretään kaverin keskilinjan yli, ja oma pää aurataan tämän hartian alle, paketin pysyessä tiiviinä. Omilla käsillä otetaan ns. kaapeliote, olkapäätä aurataan kaverin kaulalle sivukontrollin tapaan. Kuristus kiristyy, jos samalaa vie toista kyynerpäätä sivulle, kauemmas kaverista. Jos kaveri ei kuristu, antaa kuristus tilaa ohittamiselle kaverin keskittyessä kuristuksen puolustukseen.