sunnuntai 29. syyskuuta 2013

No GI Finnish Open - Helin tunnelmia

No GI Finnish Openissa meitä edustivat sinivöisissä Elina ja Heli sekä valkovöisissä Hennariikka ja Kaisa. Perinteinen kisaraportti valokuvien kera seuraa muutaman päivän sisään, mutta sitä ennen Helin kirjoitus kisoista ja erityisesti niihin valmistautumisesta. Enjoy.

"No-gi Finnish Open -kisat olivat minulle hyvin merkitykselliset etenkin kisavalmistautumisen kannalta. Minulla on ollut painikisoissa pitkään vaikeuksia saada kroppaa ja päätä toimimaan niin kuin kisatilanteessa pitäisi ja seurauksena on ollut alisuoriutumisia matolla ja pitkä tappioputki. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan takana on myös onnistuneita kisakokemuksia, joista positiivisimpana mieleen on jäänyt parin vuoden takainen vapaaottelumatsi. Tuolloin oloni oli ennen ottelua erittäin rento ja itsevarma ja nyt kisoihin valmistautuessa tavoitteena olikin saada aikaiseksi samanlainen fiilis.


Vapaaottelu- ja painikisoihin valmistautumisessa suurin ero on se, että vaparissa valmistaudutaan jopa kuukausien ajan juuri yhteen, tiettyyn otteluun, kun taas BJJ:ssä ja lukkopainissa treenataan yleisluontoisemmin ja erityisempää kisavalmistautumista tulee yleensä tehtyä vain parin viikon ajan ennen kisoja. Nyt meillä on kuitenkin pyörinyt jo jonkin aikaa BJJ:n/lukkopainin kisaryhmän omat treenit, joissa drillattaan tekniikkaa sekä sparrataan kovemmalla temmolla pari kertaa viikossa. Näissä treeneissä tarkoituksena oli etenkin saada luotua kaikille periksiantamatonta asennetta matseja varten. Tällainen treenaaminen on minulle tarpeen, koska ”normitreeneissä” tulee usein painittua hieman löysästi ja annettua kaverille mahdollisuuksia tehdä omia suorituksiaan. Tämä on toki kaikille mukava tapa treenata, mutta kisamatolla tuolla asenteella ei pitkälle pötkitä.

Kisamaiset drillit ja sparrit olivat siis erittäin hyödyllisiä, mutta minulle vielä tärkeämpää onnistuneen kisakokemuksen kannalta oli henkinen valmistautuminen etenkin parin viimeisen kisaa edeltävän päivän aikana. Olen aika kova jännittämään ja yleensä pari päivää ennen kisoja olen pyöritellyt mielessäni jatkuvasti kaikkia mahdollisia skenaarioita, joita matsissa voisi tapahtua. Tämä ei ole kovin hyödyllistä, sillä olen huomannut, että jos yrittää varautua kaikkeen, ei lopulta tule varautuneeksi kunnolla mihinkään. Painikisoissa seurauksena on minun kohdallani yleensä ollut se, että olen jäänyt vain passiivisesti odottamaan vastustajan tekemisiä ja ollut sitten jatkuvasti alakynnessä. Nyt sain pari päivää ennen kisoja Hannalta tehtäväksi keskittyä vain ja ainoastaan ottelun ensimmäisiin hetkiin, mikä tarkoitti minulla siis guardiin vetoa. Tämä auttoikin minua keskittymään ja helpotti viimeisten päivien hermoilua.

Itse kisapäivänä olo oli varsin hyvä sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka Helsinkiin pitikin lähteä jo aamuaikaisin ja ekaa omaa matsia joutui odottamaan useita tunteja. Yleensä olen hoitanut kisalämmittelyt lähinnä juoksemisella sekä lihaskuntoliikkeillä, mutta vaikka olisinkin saanut lihakset lämpimiksi ja sykkeet ylös, on olo ollut matolle mennessä usein silti varsin löysä ja otteista on puuttunut voittoon tarvittava aggressiivisuus. Tällä kertaa lämmittelyihin haettiinkin vaparimaista terävyyttä pistareita lyömällä. Lisäksi pyrin hokemaan itselleni jatkuvasti positiivisia ajatuksia tyyliin: ”Tämä on mun päivä ja matsi” ja ”Mä olen tänään parempi ja voitan tän”. Tällä tavoin sain vielä vähennettyä jännitystä ja lisättyä itseluottamusta matolle mennessä.

Kaikki tämä tuntui auttavan, sillä pääsin aloittamaan ensimmäisen matsini terävästi ja suunnitelman mukaan. Pääsin heti aluksi suljettuun guardiin, josta lähdin hakemaan käsilukkoa. Vastustajani sai puolustettua kätensä, mutta pääsin jonkin ajan päästä kääntymään päälle half guardiin. Loppuajan pyrinkin prässäämään painetta päälle ja vapauttamaan jalkaani halfista. Vastustajani puolusti sen verran hyvin, etten päässyt juuri etenemään, mutta yhdet ohituspisteet kerkesin saada. Matsi siis minulle pistein 5-0.


Toisessa matsissa sain niin ikään vedettyä heti guardiin, mutta tällä kertaa vastustajani sai pidettyä itsensä pystymmässä ja hivutettua jalkani auki. Lyhyen ja vauhdikkaan avoimessa pyörimisen jälkeen vastustajani sai napattua käsilukon kiinni, kun lähdin puolustamaan ohitusyritystä kääntymällä kilppariin. Toisesta matsista siis tappio, mutta olen silti iloinen siitä, että sain tämänkin matsin aloitettua oman suunnitelman mukaan ja että pysyin vastustajan vauhdissa mukana edes sen lyhyen aikaa. Kaikista tärkeintä minulle oli kuitenkin saada ensimmäinen voitto sinivöisenä ja huomata, että kisapäätä vaivanneet ongelmat ovat ratkaistavissa. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja."

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Tiistai 24.9. - Pois halffista

Viime viikonloppuna kisattiin No GI Finnish Open -kisoissa. Niistä karkeloista on piakkoin tulossa oma raporttinsa. Yksi kisoissa kohdatuista ongelmakohdista oli half guard ja nimenomaan alta. Etenkin, jos kaveri pääsi kunnolla päältä prässäämään. Siispä tiistain treeneissä keskityttiin prässin alta pakenemiseen ja guardin palauttamiseen. Vaikka muitakin vaihtoehtoja halffista toki löytyy, on guardin palautus hyvä keino saada oma hyökkäys taas kunnolla vauhtiin.
paineen alla halffissa
Lähtötilanne siis kuten yllä olevassa kuvassa: kaverilla on pääkäsi ote, ja paino päällä. Ensin lähdetään tuomaan vasenta kättä itsen ja kaverin väliin. Samoin oikea käsi pyöräytetään kaverin naaman yli tämän kaulalle. Tämä vähentää painetta, erityisesti jos kaveri tuo hyvin olkapäätä kaulalle. Tämän jälkeen lähdetään siltaamaan tiiviisti ja tuodaan oma ylemmän jalan polvi itsen ja kaverin väliin. Kaulalle tuo oikea käsi toimii raamina, jonka avulla saadaan itselle lisää tilaa. Myös polvi välissä luo tilaa liikkua. Tämän jälkeen hakeudutaan vasemman käden käsivarren varaan, ei liian lähelle kaveria, jottei tämä pääse prässäämään uudestaan.

Tässä "välipositiossa" on kaksi erityishuomion arvoista asiaa. Ensinnäkin polvi välissä ei saisi osoittaa suoraan sivulle, muutoin se on helppo prässätä kasaan. Toisekseen, kaverin kaulalla oleva käsi on joko kämmen vasten kaverin olkaa, ilman otetta siten, että ulkosyrjä kulkee kaverin hartialinjan ja kaulan suuntaisesti. Vaihtoehtoisesti puvun kanssa voi ottaa otteen kaverin kauluksesta, peukalo ylös päin ja neljä sormea sisässä.

"Välipositioon" ei voi jäädä makoilemaan, vaan tästä lähdetään hyökkäämään/palauttamaan guardia. Eilen keskityttiin jälkimmäiseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa välissä oleva polvi muutetaan perhoshookiksi. Maassa oleva käsi toimii tukipisteenä, jolloin lantio saadaan liikutettua kaverin eteen ja palautettua kunnon perhosguardi. Perhosessa otetaan heti otteen kaverin käsistä/kauluksesta, jotta tämä ei pääse suoraan hyökkäämään. Oma lantio täytyy saada taakse, jottei kaveri myöskään saa painettua heti selälleen.

Toinen vaihtoehto on hyödyllinen etenkin, jos kaveri hönkää edelleen päälle. Tällöin etäisyyttä säädellään polvella ja oikealla kädellä ja samalla alempi jalka pääsee liikkumaan melko vapaasti. Sen avulla palautettaan koko guardi, josta onkin hyvä lähteä rakentamaan omaa hyökkäystä.

Jälkimmäiseen katsottiin vielä toinen vaihtoehto, jos kaveri pyrkii pitämään kyynerpäänsä lähellä omaa vartaloa. Tällöin suljetun guardin sijaan viedäänkin jalka kaverin hartian yli ja viimeistellään tilanne triangelilla.

torstai 19. syyskuuta 2013

Sinille sinistä!

Eilen Fight Clubin tyttöporukkaan saatiin uusi värivyö kun Sini graduoitiin siniselle vyölle, sopivasti synttäripäivänä. Nomen est omen. Sini on samalla klubin eka junnuvyöltä siniselle ponnistanut, junioritoimintaa kun meillä ei varsinaisesti ole. BJJ:n ja lukkopainin Viitasaarella aikoinaan aloittanut ja reilu kuukausi sitten Jyväskylään muuttanut tuore Sini-vyö on jo nuoresta iästään huolimatta kokenut kisaaja. Onnea vielä kerran!

Viimeiset "junnupainit"

Maunonen graduointihommissa

Sinin teiniangsti -blues saatiin rikottua hymyn ajaksi

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Tiistait 10. ja 17.9. - Lopetuksia sivusidonnasta

Pari tiistaita ollaan pitkästä aikaa tehty lopetuspainotteista treeniä - toki unohtamatta kontrollia. Aiheena on ollut sivusidonta, sen kontrollointi ja sen kautta myös lopettaminen. Kontrolloinnin teemana on ollut "ei voimalla, vaan paineella ja liikkeellä". Tarkoitus ei ole puristaa alla olijaa paikoilleen, vaan luoda painetta pitämällä oma lantio alhaalla ja samalla liikkumalla kaverin päällä. Tällöin kontrollointi on itselle kevyttä, alla olija joutuu tekemään kaiken työn ja samalla aukeaa paikkoja eri lopetuksille. North-south position kautta on hyvä kiertää puolelta toiselle ja vältellä guardin palautusta, polvi pakilla puolestaa hillitsee kaverin kääntymishaluja ja toimii samalla yhtenä paikan avaajana joko position parantamiseen tai lopettamiseen. Tietysti unohtamatta pisteitä. Eli lantio alhaalla, keskivartalo hallinnassa ja kaikki raajat aktiivisena, näin kontrolloidaan kaverin lantio- ja hartialinjaa.

Viime viikolla lähdettiin lopettelemaan kääntöjujilla. Haettiin tätä polvi pakilla -positiosta, kaverin lähtiessä puolustamaan sitä perinteisellä katkarapupaolla. Haetaan ote kaverin päälimmäisestä kädestä aina hartiasta saakka, parasta on jos kaveri on lähes kyljellään, hartia irti maasta. Lähdetään viemään omaa maassa olevaa jalkaa kaverin pään puolelta ympäri, polvi pakilla pysyy koko ajan. Heti alusta saakka puristetaan omia polvia yhteen, jotta saadaan kaverin hartia vielä paremmin haltuun ja astutaan toinen jalkaterä kaverin selän alle. Tästä kiristetään juji. Jos kaikki osaset on tehty huolella, eli kaverin käsi on hallussa hartiaa myöten, kiristyy lukko melkoisen nopeasti.

Eilen katsottiin puolestaan käsitriangelia, joka voi toimia myös hyvänä kontrollina. Lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa meillä on perinteinen pää-käsi kontrolli ja kaveri siltaa kohti tuoden kauempaa kättä pään/kaulan ohi. Käsi ohjataan käsitriangeliin ja oma pää viedään kaverin hartiaan kiinni. Toinen käsi liu'utetaan rintakehän suuntaisesti kaverin kurkulle. Oma lantio pysyy koko ajan alhalla, eli painetta ei luoda painamalla vaan viemällä kuristavan käden hartiaa kohti lattiaa. Samalla päätä viedään kohti mattoa (edelleen lantio alhaalla!) ja kohti kaverin korvaa.

Jos ei tästä kiristy, lähdetään etenemään - edelleen lantio alhaalla - polvi edellä mounttiin. Edelleen kiristetään samalla tavalla, omaa hartiaa alas painamalla ja pää tiukasti matossa ja kaverissa kiinni. Jos ei vieläkään kiristy, voidaan edetä - lantio alhaalla - toiselle sivulle kaveria. Tässä vaiheessa pyritään ultimaattiseen dorka-olotilaan, ollaan täysin vatsallaan naama lattiaa kohti, tarvittaessa liikutetaan alavartaloa mattoa pitkin kaverista pois päin. Kiristys tapahtuu edelleen hartialla ja päällä. Mitä dorkempi olo, sitä enemmän kiristyy.

- - -

Sunnuntainakin treenattiin, mutta kyseessä oli eräänlainen privatunti. Siksi siitä ei nyt enempää. Lauantaina Helsinkiin, jossa Hennariikka, Kaisa, Elina ja Heli kisaavat No GI Finnish Open -mestaruudesta. Hannalle ei valitettavasti tullut eliteen yhtään vastustajaa, joten ollaan molemmat kulmailemassa Fight Clubin kisaporukkaa.

Pony Club Grappling Gear - parhaat spätsit ikinä!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Sunnuntai 08.09.2013 - Käsiveto ja alasvienti selkäpuolelta

Sunnuntaiseen tapaan keskityimme pystypainin saloihin. Teemana oli käsiveto ja siitä selkäpuolelle kiertäminen.

Kun päästään selkäpuolella ja saadaan suljettua kaverilta tila pois, lähdetään tekemään alasvientiä.

Tiistai 03.09.2013 - Lopetuksia sivusidonnasta

Naamalukon jälkimainigeissa keskityttiin sivusidontaan ja siitä tehtäviin lopetuksiin. Ohjaajana näissä treeneissä toimi Elina.

Aiheena americana, kimura sekä varioitu suora käsilukko, josta Elina kenties kertoo tässä vielä joskus tarkemmin.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Naamalukko 2013

Viime viikonloppuna kisattiin jälleen kotitantereella Naamalukossa, sekä lukkopainissa että brassi jiu-jitsussa. Fight Clubin tytöt kunnostautuivat kisatatamilla ja tuomaroinnissa. Lauantaina lukkopainissa kisasivat aloittelijoissa -60 sarjassa Laura ja Heli, +60 sarjassa Hennariikka ja Kaisa ja kokeneiden +60 sarjassa Sini. Matsikuvaukset ovat (enemmän tai) vähemmän tarkkoja, johtuen siitä, että tuomaroinnin lomassa ei ihan kaikkialle ehtinyt yhtä aikaa...

NLO 2013 (©Karin Gren)
-60 sarjassa Laura ja Heli aloittivat eri puolilta kaaviota. Heli sai vastaansa virolaisen Liisin, joka oli aloittanut oman urakkansa jo kierrosta aiemmin. Heli lähti hakemaan alasvientiä, mutta Liisi veti nopeasti suljetun guardin lopetusta hakien. Heli onnistui puolustamaan ensimmäiset yritykset, mutta sitkeä virolainen haki tiukan käsilukon paikoilleen ja Heli joutui luovuttamaan. Isossa sarjassa Helin tie päättyi tällä kertaa ensimmäiselle kierrokselle. No GI -kisoissa sitten uudestaan kisatatamille!

Laura sai ensin vastaansa Hipkon Ellin. Ottelu oli hyvin tasainen ja päättyi jatkoajan jälkeen Lauran voittoon tuomariäänin. Semifinaalissa Vantaan Kamppailukeskuksen Kristaa vastaan Laura joutui puolustuskannalle ja eteni pistetappion myötä pronssiotteluun. Siellä vastaan asettui MMA Imatran Tiina, joka vei pronssimatsin nimiinsä. Hyvä ensimmäinen lukkopainikisa Lauralta,  ja kisaviimestelyistä tarttunut oppi näkyi otteissa!

+60 sarjassa oli kolme osallistujaa, joista ensin ottelivat vastakkain Kaisa ja Proeliator Jiu-Jitsun Elina. Kaisa otteli hienosti positiopainilla itsensä pistevoittoon edeten finaaliin. Hennariikka kohtasi Elinan, ja paini niinikään pisteillä itsensä voittoon. Finaali käytiin siis jyväskyläläisvoimin, tällä kertaa Kaisa veti pidemmän korren. Molempien otteet olivat hyviä, Kaisan kisapää ja -tahto toimivat loistavasti ja Hennariikan viimeistelytreenit olivat tehneet tehtävänsä.

Ainoa kokeineiden edustaja oli tällä kertaa tuore jyväskyläläisvahvistus Sini, joka kohtasi ekassa matsissaan ex-fightclubilaisen Gladiator Factoryn Emmin. Tasainen ottelu alkoi Sinin hallinnassa, mutta Emmi sai käännettyä ottelun itselleen pisteellisellä ajalla ja vei lopulta matsin pisteillä. Pronssimatsissa Sini kohtasi entisen seurakaverinsa Elinan, joka oli aiemmin päivällä paininut myös aloittelijoiden sarjassa meidän tyttöjä vastaan. Tästä matsista voitto Sinille ja pronssia Jyväskylään. Hienoa työtä kokeneelta kisaajalta! Sivumainintana voi sanoa, että Emmi vei myös finaalin nimiinsä, eli Jyväskylän opit näkyivät sielläkin ;)
NLO 2013 (©Karin Gren)
Sunnuntain BJJ-sarjoissa meitä edusti pääosin sama joukko kuin lauantainakin - vain Heli joutui jättämään sunnuntain väliin käsilukkokättä parannellessa. Valkovöisten +69 sarja käytiin jyväskyläläisvoimin, sillä ainoa ulkopuolinen ilmoittautunut oli loukkaantunut aiemmin viikolla. Niinpä sarja alkoi Sinin ja Kaisan keskinäisellä väännöllä, jonka Sini vei kokeneena lopetuksella. Hennariikka pääsi siis walkoverilla Siniä vastaan finaaliin, jossa Sini sai niin ikään kaivettua lopetuksen. Kaikki mitalit siis Jyväskylään tästä sarjasta. Toivottavasti seuraavissa kisoissa tytöt saavat vastustajia myös oman salin ulkopuolelta.

Laura kisasi painosarjaa alempana saaden vastaansa Lahden Gentain Elinan. Ottelussa Elina haki hyvin lopetuksia, mutta Laura onnistui puolustautumaan hyvin ja vei tasaisen matsin lopulta pisteillä. Semifinaalissa vastassa oli niin ikään Elina, tuttu Proeliator Jiu-Jitsun edustaja. Kokenut Elina vei matsin pisteillä, ja Laura sai näin ollen pronssia sarjasta.

Erityismaininnan viikonlopusta saa meidän oma Elina (Elinoita kun viikonloppuna nähtiin useita), joka toimi molempina päivinä tuomarointihommissa ensimmäistä kertaa. Näin on Suomen kolmas naistuomari nähty matolla! Hanna ja minäkin urakoitiin tuomarointipuolella sekä Linnea ja Tiia punnituspisteellä, joten viikonloppu oli kaikkien osalta työntäyteinen. Valitettavasti kuvamateriaali jäi tällä kertaa ottamatta ainakin meidän toimesta, mutta saattaahan noita kuvia jostain ilmaantua. Hieno viikonloppu kaikenkaikkiaan. Syksyn kisakausi on nyt virallisesti avattu!