sunnuntai 23. syyskuuta 2012

sunnuntai 23.9. - side alta

Tänään lähdettiinkin purkamaan tilannetta "kaukaa" - mitä aiemmin reagoi, sen parempi. Siispä paras tapa puolustaa sivusidontaa on olla päästämättä kaveria sinne asti. Toki aina tämä ei onnistu, ja mitä parempaan kontrolliin kaveri pääsee, sitä enemmän alta joutuu tekemään töitä.

Tarkemmin sanottuna päivän teemana oli "raamit ja katkaravut". Raameilla tässä tapauksessa tarkoitetaan pääasiassa käsiä, mutta myös jalkoja, jotka ns. kiilataan kaverin ja itsen väliin. Tämän lisäksi tehdään katkarapuliike kaverista poispäin, yleensä takaviistoon. Katkaravussa tärkeintä, tekipä sen istualtaan tai makuultaan, on siltausliike ja lantion nostaminen irti matosta. Muuten liike jää helposti vaillinaiseksi.

Aloitettiin avoimesta guardista. Tällöin "raameja" kannattaa tähdätä pää-hartialinjalle sekä jalkoihin. Omat jalat on syytä pitää suojassa, ja alta on tarkoitus lähteä hyökkäämään, ei vain liikkua kaveria pakoon.

Jos kaveri pääsee lähemmäs, esimerkiksi jalkojen väliin, raameille hyvät paikka on kaula sekä kainalokuopat. Toisin sanoen yläkroppa. Alakropastakin voi työntää, mutta silloin kaveri saattaa pystyä joka tapauksessa hakemaan kontrollin yläkropasta.

Jos kaveri saa kastettua hartia maahan, on raamien kanssa tehtävä vähän enemmän töitä. Tämä sekä halffissa että sivusidonnassa. Raamille hyvä paikka on nyt esimerkiksi kaverin hartiassa siten, että oma käsivarsi kulkee kaverin kaulan poikki. Toisella kädellä voi työntää lantiolta tai polvesta, ja samalla tehdä taas sitä kuuluisaa katkarapua.

Pointtina tänään siis: älä aikaile, vaan aloita raamien laitto ja katkarapuilu ajoissa. Jos kaveri tästä huolimatta pääsee kontrolloimaan sivusidonnasta, sama ohje pätee, nyt vaan on tehtävä rutkasti enemmän töitä!


Treenin lopuksi Ossi Valpio kävi puhumassa meille kehonhuollosta. Tästä lisää enemmän tiistain treenin yhteydessä.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Tiistai 18.9. - omoplata

Kuten Elinan alle postaamasta kuvasta näkyy, saatiin viimein syksy kunnolla käyntiin. Ihan kaikki eivät eilisiin treeneihin päässeet, mutta 12 on ihan jees :)

Jatkettiin lupauksen mukaan sunnuntain pyhästä kolminaisuudesta eli juji-triangeli-omoplatasta keskittyen nyt kolmikosta viimeiseen. Lähdettiin tilanteesta, jossa kaverilla on triangeli, mutta tämä puolustaa sitä kääntämällä sisäkäden piiloon. Ote ristikkäisellä kädellä mahdollisuuksien mukaan hartiasta/ojentajasta/hauiksesta (puvusta näiden kohdalta), ja toisella kädellä voi tähdätä kaverin jalkaan. Oma lantio on syytä pitää tiukasti kaverin kainalossa kiinni ja polvia painaa kohti toisiaan.

Lähdetään hakemaan kulmaa kaveriin nähden, jaloilla voi ja kannattaa ponnistaa, ja käsiäkin käyttää apuna. Parasta on, jos pääsee kääntymään täysin 180 asetta kaveriin nähden. Puvun kanssa tässä vaiheessa voi onnistua hyvinkin "littaamaan" kaverin eteenpäin vievällä lantioliikkeellä sekä samalla työntämällä kaverin jalkaa suoraan. Vaihtoehtoisesti lähdetään nousemaan heti pystyyn istualleen. Kaverin puoleisen käden voi viimeistään tässä vaiheessa siirtää kontrolloimaan kaverin lantiota. Jalat kääntyvät ns. merenneitoasentoon ja jalalla painetaan kaveria olkapään kohdalta mattoon. Pieni lantion sivulle nykäisy voi myös tehostaa lukkoa. Kiristeään tuomalla lantiota eteenpäin.

Omoplatan sijaan samasta paikasta voi toki lähteä myös hakemaan kimuraa.

Tiistai 18.9. Innokkaat naiset treeneissä

Syksy on tullut ja sen näkee siitä, että tytöt ovat palanneet kesälaitumilta treenaamisen pariin uudella innolla. Tällä kertaa meitä oli treeneissä paikalla peräti 12 kipaletta. Jatketaan samaan malliin!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

sunnuntai 16.9. - suljettu guard alta sekä juji, triangeli & omoplata -yhdistelmä

Hyökättiin vaihteeksi alta joskus aiemminkin läpikäydyllä juji - triangeli - omoplata -yhdistelmällä. Aloitettiin treenit rikkomalla guardissa olijan posturea: purettiin tämän tukipisteenä olevia käsiä, ja haettiin kaveria alas joko niskan takaa tai hartioista käsin vetämällä. Lantio ja jalat toimivat hyvänä apuna tässä.

Jujin hakemisessa tärkeintä on muistaa pitää lantio aktiivisena ja tiiviisti kaveria vasten, samoin kuin puristaa polvia kohti toisiaan. Jujin vaatii onnistuakseen hyvän kulman kaveriin nähden, melkeinpä 90 astetta. Ote kaverin kädestä (riittää hyvin, jos käden saa kiinni omaa keskilinjaa vasten) ja vedetään kaveria samalla alaspäin. Kiinni pidetyn käden puoleinen polvi nostetaan puristamaan kaveria hartioista lysyyn, ja samalla voi ponnistaa itseään oikeaan kulmaan. Toinen jalka auttaa tässä kiertämällä selän päälle. Viedään jalka kaverin pään yli, polvet koko ajan toisiaan kohti puristaen, ja kiristetään juji.

Jos kaveri saa vedettyä jujitettavan käden vapaaksi, pidetään lantio yhä ylhäällä ja vaihdetaan hyökkäys triangeliin. Tällöin kulma kääntyy noin 180 astetta toiseen suuntaan. Triangelin sisään jäävä käsi täytyy saada kulkemaan poikittain kaveriin nähden.

Jos kaveri passaa triangelia kääntämällä käden toiseen suuntaan, vaihdetaan hyökkäys omoplataan. Hyökkäyksen kulma vaihtuu jälleen, tällä kertaa käännytään lähes 270 astetta suhteessa triangeliin. Kiristetään omoplata.


Tänään tuli vähän lyhyempää tekstiä, väsyneen näppäimistöstä. Tiistaina jatketaan saman teeman parissa.

tiistai 11.9. - suljettu guard ja sen avaus

Palattiin kaiken alkulähteelle, eli suljettuun guardiin päältä. Jos osaa avata guardin ja tulla ohi, on jo melko pitkällä lajissa :). Martinin leirilläkin jälleen puheenaiheeksi nousivat liikkuvat kädet ja "kolmikulma": eli käsistä aina toinen on edempänä kaverin rintarangan alaosan kohdalla ja toinen kaverin lantion tienoilla. Tästä sitten tarvittaessa vaihdetaan etumaisen käden paikkaa, jos kaveri rikkoo näitä raameja. Muita hyviä paikkoja raameille ovat kainalon tai kaulan alue. Lantio pidetään ns. c-mutkalla, eli työnnetään sitä hieman eteen päin.

Kun hyvä posture on saavutettu, ei kannata aikailla avauksen kanssa. Katsottiin avausta pystyyn nousemalla. Jos mahdollista, haetaan kaverin käsi kiinni tämän vatsaa vasten, viedään omaa painopistettä hieman etuviistoon (ei eteen, sillä silloin kaverin on helppo nykäistä posture rikki) ja nostetaan kiinni pidetyn käden puoleinen jalka kantapohja maata vasten pystyyn. Tämän jälkeen haetaan tasapaino toiseen suuntaan ja noustaan molempien jalkojen varaan samalla liikkellä pystyyn saakka.

Jos kaveri yrittää ns. hessu hopo -sviippiä, voidaan jalkoja kääntää hieman ulospäin. Jos taas kaveri yrittää ottaa jalasta kiinni sisäkautta, voidaan tätä jalkaa kääntää sisään päin.

Avaus tapahtuu joko painamalla kaverin jalka polven kohdalta auki tai viemällä oma käsi alakautta kaverin jalan ali. Kummassakin tapauksessa omaa lantiota täytyy kääntää hieman sivuttain, jolloin avaaminen on helpompaa. Kun guard on auki, on syytä heti ottaa kunnon kontrollit kaverista ohittamista ajatellen.

maanantai 10. syyskuuta 2012

sunnuntai 9.9.- sivusidonnasta eteneminen

Nopea kertaus sivusidonnan tärkeimmästä asiasta eli painopisteen (lantio) pitämisestä alhaalla. Tällöin kaverin päälle muodostuu riittävästi painetta, ja muutenkin on mukava liikkua kaverin päällä. Varsinaisena teemana oli kuitenkin position parantaminen, toisin sanoen mount ja back mount ja välissä polvi pakilla -pisteiden otto. Toki lopetuksiakin kannattaa hakea, mutta positiota parantamalla nekin tulevat paremmin tarjolle. Keskityttiin tekemään vaihdot tiiviisti ja huolella, sillä päällä ollessa ei tarvitse panikoida ja edetä kannattaa rauhassa. Sivusidonnan pitämisessä auttaa kauemmasta kädestä kontrollointi tai ns. polvi kyljellä -kontrolli.

Ekaksi polvi pakilla - 2 pistettä. Itse käytän ko. positiota pisteiden keräämiseen, sillä etenkin pienten vastustajien kanssa mounttiin pääseminen saattaa olla vaikeaa. Polvi viedään pakille mahdollisimman pienellä liikkeellä, painopiste (taas se lantio) on tässäkin hyvä pitää alhaalla. Painetta kaverin päälle saa, jos ei tuo sitä polven varaan vaan sen sijaan pitää lantion hyvin matalalla. Yläkropasta voi ottaa haluamansa kontrollin.

Tästä voikin sitten edetä mounttiin, 4 pistettä -> kontrolloidaan kaverin kauempaa kainaloa ja lähdetään "venyttämään" tämän kylkeä auki Adamsfamily -käden avulla. Samalla tuodaan polvi pakin yli, joko viistosti kaverin kainaloa kohti tai aurata polvella lantiota myös auki. Tärkeintä on edetä rauhassa, jottei kaveri saa haukattua nilkkaa kiinni.

Myös selkää - niin ikään 4 pistettä - voi hakea, etenkin jos kaveri pyrkii voimakkaasti kilppariin. Tällöin tuodaan painetta kaverin lantiolle, jotta saadaan ensimmäinen (alempi) hookki paikoilleen. Tämän jälkeen voi joko seurata perässä kilppariin tai vetää kaverin kyljelleen hookin kera. Pisteiden kannalta olisi täydellistä, jos guardin ohituksen jälkeen saa ensin kontrolloitua sivusidontaa 3 sekuntia ja sitten vastaa lähtee hyökkäämään selkään. Tilanteen mukaan.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Tiistai 4.9. - pakoja mountista

Tyttötreeneissä loppui kesäaika, ja palasimme kahden viikkotreenin aikatauluun. Tänä syksynä ei järjestetä erikseen naisten peruskurssia, vaan seuraava sellainen on luvassa tammikuussa. Parin viikon päästä alkaa kuitenkin perinteinen "sukupuolirajaton" peruskurssi, jolle ennakkoilmoittautumisien perusteella näyttäisi tulevan myös naisedustusta.

Tyttöpaineissa kokeillaan nyt eräänlaista "alkeis-jatko" treenihässäkkää, eli käydään periaatteessa peruskurssirunko läpi seuraavan 18 treenin aikana. Nyt keskitytään kuitenkin eri yksityiskohtiin, ja onhan meno jo siinäkin mielessä erilaista, että joka treenissä pystyy sparraamaan normaalisti. Idea tähän tuli siitä, että muutama tyttö on arastellut loukkaantumisen tai kesäloman jälkeen paluuta tatamille. Nyt kun parin kuukauden sisään käydään läpi järjestelmällisesti kaikki positiot ja lopetukset, pääsee treenaukseen taas mukavasti kiinni.

Mutta itse treeneihin: aiheena paot mountista. Yksinkertaisimmillaan tämän voinee tiivistää kahteen sanaa: silta ja katkarapu. Mitä aiemmin tilanteeseen reagoi, sitä helpommin pako voi onnistua. Martin Aedman viime viikon leirillä puhuttiin paljon raameista. Mountti paossa raamit ovat tärkeässä osassa. Kädet on syytä saada itsen ja kaverin väliin, kuitenkin siten, ettei niitä työnnetä käsilukkoon. Hyvät paikat raameille ovat kaverin lantiolla tai polven seudulla. Raamista tulee vahvempi, jos pystyy käyttämään molempia käsiä, ja laittaa kämmenet päällekäin kiinni kaveriin. Jos kättä ei saa suoraksi, voi  raamina käyttää myös kyynerpäätä. Nämä raamit ovat sekä oman katkaravun tukipiste että estävät kaveria ottamasta tiukempaa kontrollia.

Silta ja katkarapu on syytä tehdä kunnolla. Usein epäonnistuminen johtuu siitä, etteivät jalat ole käytössä. Niillä on ponnistettava, jotta siltakatkarapu -liike on tehokas. Katkaravulle paras suunta on viistosti poispäin kaverista. Eli raamit paikalleen ja voimakas siltakatkarapu ajoissa. Jos ei ekalla lähde kokonaan, niin täytyy tehdä useampi. Tämän jälkeen on syytä myös keskittyä ottamaan kunnollinen guard, eli kaverin liike haltuun ja oma hyökkäys käyntiin.

Joskus kaverin saa "pois" mountista haukkaamalla tämän nilkan kiinni halfiin. Tähän ei saisi kuitenkaan jäädä makoilemaan, sillä käytännössä päältä pääsee yhä hyökkäämään ja alta ollaan puolustavassa asemassa. Jos nilkan saa haukattua, on syytä samalla liikkeellä kääntyä toiselle kyljelle ja samalla huolehtia kiinni kunnon halfguard, jossa kaverin jalka on reittä myöten hallussa.

Jos päällä olija saa mountin stabiloitua, täytyy huolehtia entistä enemmän suojauksesta. Tätä varten käytiin läpi "dracula", jossa jalat haetaan suoraksi (tuntuu ja näyttää tyhmältä, mutta toimii) ja ristitään kädet suojaamaan kaulaa ja käsilukkoa. Tällöin kaverin on hyökätäkseen pakko irroittaa käsi maasta eli ottaa tukipiste vähintään yhdeltä puolelta pois. Voimakas silta tähän suuntaan, ja jos kaveri ei käänny ympäri, saadaan mahdollisuuksien mukaan tilaa siltakatkis paolle. Jos kaveri pyrkii ottamaan otteen niskan takaa esim. ezekieliä varten, voi tätä estää ns. Stephen Hawking -posturella, jossa oma leuka viedään kohti omaa olkaa. The man is a genious and so is this posture. Jos käsi kuitenkin eksyy niskan taakse, voi tähänkin suuntaan yrittää voimakasta siltaa tukipisteen puuttuessa.

Eli kertauksena:
1. Ole ajoissa
2. Raamit
3. Kunnon siltakatkarapu
4. Dracula ja Stephen