 |
| Tiistain treenien tyttökasa |
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Sunnuntai 14.4. ja tiistai 16.4. - Kisavalmistautumista
Parit viimeiset tyttöpainit ennen viikonlopun BJJ:n Finnish Openia. Kisaporukka muuttui hieman, kun saatiin Hennariikka mukaan. Harmittavasti samalla porukasta tippui Hanna, joka joutuu nyt loukkaantumisen vuoksi jättämään nämä karkelot väliin. Treeneissä sunnuntaina kertailtiin avointa guardia erityisesti alta ja eilen tiistaina käytiin suljettua guardia molempien ottelijoiden näkökulmasta käsin. Molemmissa treeneissä pääpaino oli aloitteellisuudessa, sillä olipa päällä tai alla, niin aloitteellisuus auttaa suoriutumisessa. Kun on ensimmäisenä lähdössä toteuttamaan omaa suunnitelmaansa, ei tarvitse aloittaa kaverin pelin pelaamista. Asenne ratkaisee usein.
Ei sen enempää näistä, lauantaina ja sunnuntaina kisataan sitten. Loppukevennyksenä pieni modernin BJJ:n drillitreeni ;)
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Tiistai 9.4. - kisavalmistautumista
Jatkettiin samalla teemalla, kisavalmistautumisella. Ei siis enää uutta tekniikkaa, vaan erilaisia tilannesparreja. Eilen käytiin läpi puolustavia positioita, sivusidontaa ja selkää, ja näistä pakoja, toistoja elävän vastuksen kanssa. Finnish Openin ilmoittautuneiden lista näyttää naisten osalta ihan mukavalta, jo 52 naista, ja joka sarjaan on riittänyt ottelijoita. Ilmoittautuminen jatkuu vielä sunnuntaille, eiköhän muutama nimi ilmaannu vielä listoille.
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Sunnuntai 7.4. - kisavalmistautumista
Näillä näkymin meiltä on lähdössä neljä tyttöä kisaamaan parin viikon päästä BJJ:n Finnish Openeihin. Harmittavan vähän siis, mutta seuraaviin kisoihin sitten isommalla porukalla. Treeneissä teemana joka tapauksessa kisoihin valmistautuminen, eihän siitä koskaan haittaa ole. Alkuun tehtiin toistoja muutamaan perussweeppiin ja lopetuksiin, ja tämän jälkeen kukin valitsi ottelusuunnitelmansa mukaisesti alasviennin ja tätä drillailtiin parin kanssa. Loppuun lyhyitä sparrieriä pystystä lähtien. Ideana on, että saa paljon toistoja ja varmistellaan samalla vahvojen omien tekniikoiden yksityiskohtia. Sparrit pidetään lyhyenä, jotta kisamainen intensiteetti säilyisi. Meillä oli myös pari vierailevaa tähteä maakunnasta kun Proeliator Jiu-jitsun Sini ja Riina pistäytyivät treeneissä, niin ikään hakien potkua Finnish Openiin.
 |
| BJJ FO 2012 |
Tiistai 2.4. - pari perussweeppiä avoimesta
 |
| Avointa guardia |
Toisessa vaihtoehdossa kädet toimivat samalla tavalla, mutta jalat vaihtavat paikkaa. Vasemmalla jalalla työnnetään Hannaa lantiolta (samasta kohdasta kuin äsken, eli ns. ristiin) ja oikea jalka saksaa Hannan oikean jalan alta. Saksausliike on helpompi, jos kääntyy kunnolla kyljelleen.
Tämän "leikitään Idaa ja Hannaa" -esimerkin kanssa toivotan mukavaa päivänjatkoa!
perjantai 29. maaliskuuta 2013
Tiistai 26.3.2013 - half guard alta ja old school -sweeppi
Kerrattiin half guardia alla olijan näkökulmasta, ensin positiona ja tämän jälkeen kerrattiin old school -sweep.
* Alla olijan on hyvä pyrkiä olemaan kyljellään. Samalla hallitaan etäisyyttä kaveriin nähden. Etäisyyttä voi hakea sekä päällimmäisen jalan avulla kaverin rintakehän/kainalon tienoilta ja päällimmäisellä kädellä esimerkiksi kaverin hartian tienoilta. Positiosta tulee vahvempi, jos nousee samalla oman kyynärvarren varaan. Tällöin liikkuminenkin on helpompaa.
* Half guardissa vahvoilla on yleensä se, jolla on kainalo hallussa. Päällä olija pyrkii saamaan kainalon haltuun ja prässäämään alla olijan selän mattoon. Alla olija puolestaan tavoittelee kainaloa pyrkiäkseen selkään tai sweepatakseen. Yleisenä sääntönä voitaisiin todeta, että alla olijan on hyvä pitää etäisyys päällä olijaan niin kauan kunnes kainalo on hallussa. Tällöin puolestaan kannattaa olla mahdollisimman lähellä kaveria. Puolivälissä hengaaminen altistaa yleensä prässätyksi joutumiselle ja lopulta guardin ohitukseen. Deep halfin suuntaan ei tänään menty.
* Old school. Nimestä voi jo päätellä, että kyseessä on melkoisen simppeli sweeppi. Haettiin sitä potkaisemalla ensin etäisyyttä pitävä jalka suoraksi ja samalla otettiin kaverin kainalo haltuun. Itse tykkään hakea "kainalon" enemmänkin lantion tienoilta kuin varsinaisesti kainalosta. Puku päällä pyrin ottamaan otteen kaverin lantion yli housuista, lukkopainissa kontrolloin lonkkaluun tienoilta. Oma pää ja hartialinja ajetaan samalla kiinni kaveriin, jotta tämä ei saa kainaloa tai päätä haltuun. Tämän jälkeen noustaan polvilleen, otetaan vapaalla kädellä ote kaverin kauemmasta jalasta ja ns. pusketaan päälle. Tavoitteena on päästä suoraan sivusidontaan, mutta vähintäänkin halfiin päälle.
* Jos päällä olijan kainalo on todella auki, voi samaa reittiä kiivetä suoraan myös kaverin selkään.
* Alla olijan on hyvä pyrkiä olemaan kyljellään. Samalla hallitaan etäisyyttä kaveriin nähden. Etäisyyttä voi hakea sekä päällimmäisen jalan avulla kaverin rintakehän/kainalon tienoilta ja päällimmäisellä kädellä esimerkiksi kaverin hartian tienoilta. Positiosta tulee vahvempi, jos nousee samalla oman kyynärvarren varaan. Tällöin liikkuminenkin on helpompaa.
* Half guardissa vahvoilla on yleensä se, jolla on kainalo hallussa. Päällä olija pyrkii saamaan kainalon haltuun ja prässäämään alla olijan selän mattoon. Alla olija puolestaan tavoittelee kainaloa pyrkiäkseen selkään tai sweepatakseen. Yleisenä sääntönä voitaisiin todeta, että alla olijan on hyvä pitää etäisyys päällä olijaan niin kauan kunnes kainalo on hallussa. Tällöin puolestaan kannattaa olla mahdollisimman lähellä kaveria. Puolivälissä hengaaminen altistaa yleensä prässätyksi joutumiselle ja lopulta guardin ohitukseen. Deep halfin suuntaan ei tänään menty.
* Old school. Nimestä voi jo päätellä, että kyseessä on melkoisen simppeli sweeppi. Haettiin sitä potkaisemalla ensin etäisyyttä pitävä jalka suoraksi ja samalla otettiin kaverin kainalo haltuun. Itse tykkään hakea "kainalon" enemmänkin lantion tienoilta kuin varsinaisesti kainalosta. Puku päällä pyrin ottamaan otteen kaverin lantion yli housuista, lukkopainissa kontrolloin lonkkaluun tienoilta. Oma pää ja hartialinja ajetaan samalla kiinni kaveriin, jotta tämä ei saa kainaloa tai päätä haltuun. Tämän jälkeen noustaan polvilleen, otetaan vapaalla kädellä ote kaverin kauemmasta jalasta ja ns. pusketaan päälle. Tavoitteena on päästä suoraan sivusidontaan, mutta vähintäänkin halfiin päälle.
* Jos päällä olijan kainalo on todella auki, voi samaa reittiä kiivetä suoraan myös kaverin selkään.
 |
| vanha koulu -sweeppailua |
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
BJJ:n suomettaret - pienen pieni historiikki
Meillä oli tammikuussa Fight Clubin historian neljäs pelkästään naisille järjestetty lukkopainin ja bjj:n peruskurssi. Osallistujamäärä yllätti myös meidät vetäjät. Kurssin kävi loppuun kuusitoista naista, joista kymmenkunta on jatkanut kurssin jälkeen. Tämä ei aina lajin ulkopuolisen korvissa kuulosta suurelta määrältä, mutta kuka tahansa bjj- ja lukkopainija (nainen) ymmärtää miten valtavasta muutoksesta on kyse.
Koska olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista taulukoista, luetteloista ja tilastoista, niin ajattelin hieman valottaa naisten taivalta ns. Suomi -bjj:n parissa. Oma tietoni perustuu bjj-liiton ja ibjjf:n tuloslistoille (sekä urbaaneille legendoille), joten varmasti osa jää kertomatta. (ADCC) Lukkopainista olisi mielenkiintoista myös kirjoittaa, mutta valitettavasti näitä tuloksia on huomattavasti vaikeampi metsästää Internetin syövereistä. Samat nimet kylläkin vilahtelevat myös siellä. Painopisteessä ovat siis kisanneet ja kisaavat BJJ:n suomettaret. Vaikka kaikki harrastajat eivät kisaakaan, niin kisaajien määrä kertoo yleisesti naistoiminnasta ja sen kehittymisestä.
SM- ja Finnish Open
Ensimmäiset BJJ:n SM-kisat käytiin ilmeisesti 2001, mutta tuolloin ei vielä naisia kisatatamilla nähty. Ensimmäinen naispuolinen suomenmestari kruunattiin/mitaloitiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin Espoon Takadon Saila Rautiainen voitti naisten avoimen sarjan. 2004 saatiin oma sarja myös valkovöisille: tällöin Pankration Gymin Anniina Paananen vei värivöisten sarjan ja Turun ju-jutsuseuran Mira Heininen valkovöisten kultaa. 2007 toi mukanaan painoluokat -/+64 ja vyöluokissa erotettiin valko- ja sinivöiset. Eliten ensimmäinen naisedustaja, Marina Weckström, saatiin 2008, mutta ensimmäisestä eliten avoimen sm-kullasta oteltiin vasta syksyllä 2012. Samana vuonna valko- ja sinivöiset saivat uudet painoluokat: -58,5, -69 ja +69. Myös joukkue SM-kisoissa naisten määrä on kasvanut, ja tänä vuonna peräti kuusi seuraa sai kokoon naisjoukkueen.
Ensimmäiset Finnish Openit pidettiin 2000, ja naiset pääsivät mukaan 2003. Pari vuotta myöhemmin naiset kisasivat kahdessa painoluokassa, -/+60 ja 2006 toi mukanaan jaottelun valkovöisiin ja sinivöisiin. Tuolloin kisattiin myös sinivöisten naisten avoin sarja. 2007 SM-kisoista tutut -/+64 sarjat otettiin käyttöön, ja keväällä 2012 oteltiin nykyisissä kolmessa painoluokassa. Tällöin myös oteltiin ensimmäistä kertaa Eliten avoimessa peräti viiden naisen kera.
European Open Championship
Euroopan avoimet oteltiin ensimmäistä kertaa vasta 2004, ja jo vuotta myöhemmin Lepistön Iina toi Suomeen ensimmäisen naisten mitalin, hopeaa sinivöisten -58,5 kg sarjassa. 2006 voitokkaisiin suomalaisiin liittyivät Marina Weckström ja Jonna Konivuori. Vuotta myöhemmin Marina ja Jonna toivat sarjoistaan kultaa, Minna Vähämäen sijoittuessa hopealle. 2009 Marina kisasi jo purppuravöisissä ja sijoittui niin omassa kuin avoimessakin sarjassa mitaleille. Menestyjien joukkoon liittyivät myös Päivi Levonen ja Ulla Kaasalainen.
Parin viime vuoden sisään suomalaisten naisten edustus Euroopan avoimissa on kasvanut tasaiseen tahtiin: 2012 palkintopalleilla nähtiin peräti seitsemän suomettarta ja tämän vuoden tammikuussa kuusi suomalaista naista sijoittui mitalistien joukkoon: sinivöisissä kultaa toi Emilia Tuukkanen ja pronssille sarjoissaan ylsivät Milla Hirvonen, Nanna Saadi ja Inkeri Lehmusoksa. Purppuravöisissä Outi Järvilehto saavutti pronssia ja Hanna Hirvonen hopeaa.
Mundials
Ensimmäiset BJJ:n MM-kisat olivat jo 1996, ja naiset pääsivät mukaan 1998. Tuolloin naiset kisasivat kahdessa eri painoluokassa, eikä vyöluokkia ollut. MM-kultaa ensimmäisissä kisoissa voittivat kevytsarjan Tais Ramos ja raskaan sarjan Rosangela Conceição. Kymmenen vuotta myöhemmin Jonna Konivuori toi ensimmäisen naisten MM-mitalin Suomeen voittamalla hopeaa sinivöisten naisten raskaassa sarjassa. Vuotta myöhemmin mm-tatamilla nähtiin Johanna Koivumäki, Päivi Levonen, Jonna Konivuori ja Sari Manninen, joista kolme ensinmainittua myös sijoittuivat mitaleille. Ensimmäiset purppuravöisten mitalistit saatiin viime vuonna kun Päivi toi -69kg sarjassa pronssia ja Venla Luukkonen hopeaa +74 kiloisissa. Myös Eve Karelehto sijoittui pronssille sinivöisten -69kg sarjassa.
No Gi
BJJ:n lukkopainiversio No Gi rantautui Suomeen viime vuonna, ja takana ovat kahdet SM- ja yhdet Finnish Open -kisat. Eliten tähän mennessä ainoa ottelu käytiin muutama viikko sitten kun Hanna Hirvonen ja Emilia Tuukkanen tekivät historiaa SM-finaalissa. Viime syksyn No Gi European Open kisoissa menestystä Suomeen toivat sinivöisissä otelleet Emilia Tuukkanen ja Elina Tolonen, purppuravöisissä Outi Järvilehto ja Hanna Hirvonen sekä ensimmäinen suomalainen ruskeavöinen nainen, Päivi Levonen.
Naisten treenit ja leirit
Sen reilun viiden vuoden aikana, mitä itse olen treenannut, on naisten osuus BJJ:ssä kasvanut valtavasti. Kun aloitin treenit Jyväskylässä, oli seurassamme kaksi aktiivista naistreenaajaa, Emmi Bolander ja Anna Kavoura. Varsinaiseen ”tyttötoimintaan” törmäsin ensimmäisen kerran asuessani kevään 2009 Tukholmassa. Siellä Hiltin salilla oli kerran viikossa tjej pass, jossa treenasi kerralla kolmesta viiteen tyttöä. Tuolloin määrä tuntui huimalta.
En tiedä onko kyseessä syy vai seuraus, mutta monessa seurassa on alettu panostetaa erityisesti naisten toimintaan järjestämällä naisille omia treenejä tai peruskursseja. Vaikka suuri osa treeneistä tapahtuu edelleen sekaryhmissä, voivat naisten omat treenit olla monelle voimavara miesvaltaisessa lajissa ja oman kokoiset sparrikaverit kehittävät eri tavalla. Tällaista naistoimintaa Jyväskylän lisäksi on ainakin pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Oulussa. Myös naisten leirit ovat olleet suosittuja. Päivi Levonen on pitänyt muutaman seminaarin itse, ja ulkomailta Suomeen on saatu ainakin Michelle Nicolini, Ida Hansson, Luanna Alzuguir, Jennifer Guoila Petterson ja Arnela Hadzisulejmanovic. Outi Järvilehto aloitti myös Girls Open Mat -toiminnan Helsingissä, ja tämän seurauksena naiset pääsevät sparraamaan keskenään säännöllisesti myös seurarajojen ulkopuolella.
Suomettarien BJJ
BJJ:tä verrataan usein perinteisiin lajeihin, judoon ja painiin. Näihin verrattuna BJJ on vielä lapsen kengissä, mutta lajin suosio niin kotimaassa kuin maailmalla kasvaa jatkuvasti ja peruskurssit ovat suosittuja ympäri Suomen. Vanhoja tuloksia selatessa ei voi kuin todeta kuinka valtavasti naisten määrä lajin parissa on lisääntynyt ja kuinka naisten toiminta BJJ:n ympärillä on kehittynyt todella nopeasti. Värivöisiä naisia alkaa olla ihan mukavasti ja elitessäkin saa painikaverin, välillä useamman. Naisia näkyy myös kotimaisten ja kansainvälisten arvokisojen tuomareina, mikä kertoo mielestäni paljon lajin kehittymisestä.
Tällä hetkellä valko- ja sinivöiset naiset kisaavat Suomen arvokisoissa kolmessa eri painoluokassa ja elitessä on avoin sarja. Tosin muutaman viikon päästä kisattavissa Finnish Openeissa myös elite on jaettu kahteen painoluokkaan. SM-kisoissa tämä ei vielä ole ajankohtaista, ei ennen kuin kisaavien naisten määrä lisääntyy. Uskon, että nykyisillä painoluokilla mennään muutama vuosi eteenpäin. Ne eivät ehkä ole kaikille ideaalit, mutta kaikkien naisten avoimesta painoluokasta ainoana vaihtoehtona ei ole vielä montakaan vuotta. Henkilökohtainen toiveeni on, että muutaman vuoden sisään myös Suomen kisoihin saataisiin naisille vyöluokkien lisäksi avoin sarja, ainakin valko- ja sinivöisille. Toki toivon painoluokkia myös eliteen, mutta mielestäni ottelijamäärän siellä pitäisi ensin vähintään kaksinkertaistua. Nykyiset kisaajat ovat avainasemassa, sillä vain aktiivisesti kisaamalla voi vaikuttaa tuleviin painoluokkiin. Uskon kuitenkin, että lajin suosio naisten parissa kasvaa tasaisesti, ja että mustavöiset suomettaretkaan eivät ole enää kaukana.
Koska olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista taulukoista, luetteloista ja tilastoista, niin ajattelin hieman valottaa naisten taivalta ns. Suomi -bjj:n parissa. Oma tietoni perustuu bjj-liiton ja ibjjf:n tuloslistoille (sekä urbaaneille legendoille), joten varmasti osa jää kertomatta. (ADCC) Lukkopainista olisi mielenkiintoista myös kirjoittaa, mutta valitettavasti näitä tuloksia on huomattavasti vaikeampi metsästää Internetin syövereistä. Samat nimet kylläkin vilahtelevat myös siellä. Painopisteessä ovat siis kisanneet ja kisaavat BJJ:n suomettaret. Vaikka kaikki harrastajat eivät kisaakaan, niin kisaajien määrä kertoo yleisesti naistoiminnasta ja sen kehittymisestä.
 |
| BJJ SM 2010: Eveliina Pitkänen vs Outi Järvilehto |
Ensimmäiset BJJ:n SM-kisat käytiin ilmeisesti 2001, mutta tuolloin ei vielä naisia kisatatamilla nähty. Ensimmäinen naispuolinen suomenmestari kruunattiin/mitaloitiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin Espoon Takadon Saila Rautiainen voitti naisten avoimen sarjan. 2004 saatiin oma sarja myös valkovöisille: tällöin Pankration Gymin Anniina Paananen vei värivöisten sarjan ja Turun ju-jutsuseuran Mira Heininen valkovöisten kultaa. 2007 toi mukanaan painoluokat -/+64 ja vyöluokissa erotettiin valko- ja sinivöiset. Eliten ensimmäinen naisedustaja, Marina Weckström, saatiin 2008, mutta ensimmäisestä eliten avoimen sm-kullasta oteltiin vasta syksyllä 2012. Samana vuonna valko- ja sinivöiset saivat uudet painoluokat: -58,5, -69 ja +69. Myös joukkue SM-kisoissa naisten määrä on kasvanut, ja tänä vuonna peräti kuusi seuraa sai kokoon naisjoukkueen.
Ensimmäiset Finnish Openit pidettiin 2000, ja naiset pääsivät mukaan 2003. Pari vuotta myöhemmin naiset kisasivat kahdessa painoluokassa, -/+60 ja 2006 toi mukanaan jaottelun valkovöisiin ja sinivöisiin. Tuolloin kisattiin myös sinivöisten naisten avoin sarja. 2007 SM-kisoista tutut -/+64 sarjat otettiin käyttöön, ja keväällä 2012 oteltiin nykyisissä kolmessa painoluokassa. Tällöin myös oteltiin ensimmäistä kertaa Eliten avoimessa peräti viiden naisen kera.
 |
| Marina Weckström tekee triangelia Katjusa Hörmanille, tällä kertaa lukkopainivermeissä 2010 |
Euroopan avoimet oteltiin ensimmäistä kertaa vasta 2004, ja jo vuotta myöhemmin Lepistön Iina toi Suomeen ensimmäisen naisten mitalin, hopeaa sinivöisten -58,5 kg sarjassa. 2006 voitokkaisiin suomalaisiin liittyivät Marina Weckström ja Jonna Konivuori. Vuotta myöhemmin Marina ja Jonna toivat sarjoistaan kultaa, Minna Vähämäen sijoittuessa hopealle. 2009 Marina kisasi jo purppuravöisissä ja sijoittui niin omassa kuin avoimessakin sarjassa mitaleille. Menestyjien joukkoon liittyivät myös Päivi Levonen ja Ulla Kaasalainen.
 |
| Jonna Konivuori prässää Anne-Mari Rahikaista, niin ikään lukkopainissa 2010 |
 |
| Hanna Hirvonen tuulettaa European Open 2013 -kisoissa |
Ensimmäiset BJJ:n MM-kisat olivat jo 1996, ja naiset pääsivät mukaan 1998. Tuolloin naiset kisasivat kahdessa eri painoluokassa, eikä vyöluokkia ollut. MM-kultaa ensimmäisissä kisoissa voittivat kevytsarjan Tais Ramos ja raskaan sarjan Rosangela Conceição. Kymmenen vuotta myöhemmin Jonna Konivuori toi ensimmäisen naisten MM-mitalin Suomeen voittamalla hopeaa sinivöisten naisten raskaassa sarjassa. Vuotta myöhemmin mm-tatamilla nähtiin Johanna Koivumäki, Päivi Levonen, Jonna Konivuori ja Sari Manninen, joista kolme ensinmainittua myös sijoittuivat mitaleille. Ensimmäiset purppuravöisten mitalistit saatiin viime vuonna kun Päivi toi -69kg sarjassa pronssia ja Venla Luukkonen hopeaa +74 kiloisissa. Myös Eve Karelehto sijoittui pronssille sinivöisten -69kg sarjassa.
 |
| Venla Luukkonen MM kisoissa 2012, päällään Cristiane "Cyborg" Santos |
BJJ:n lukkopainiversio No Gi rantautui Suomeen viime vuonna, ja takana ovat kahdet SM- ja yhdet Finnish Open -kisat. Eliten tähän mennessä ainoa ottelu käytiin muutama viikko sitten kun Hanna Hirvonen ja Emilia Tuukkanen tekivät historiaa SM-finaalissa. Viime syksyn No Gi European Open kisoissa menestystä Suomeen toivat sinivöisissä otelleet Emilia Tuukkanen ja Elina Tolonen, purppuravöisissä Outi Järvilehto ja Hanna Hirvonen sekä ensimmäinen suomalainen ruskeavöinen nainen, Päivi Levonen.
 |
| Suomen ensimmäinen ruskeavöinen nainen Päivi Levonen, tässä vielä purppuravöisenä, MM 2012 |
Sen reilun viiden vuoden aikana, mitä itse olen treenannut, on naisten osuus BJJ:ssä kasvanut valtavasti. Kun aloitin treenit Jyväskylässä, oli seurassamme kaksi aktiivista naistreenaajaa, Emmi Bolander ja Anna Kavoura. Varsinaiseen ”tyttötoimintaan” törmäsin ensimmäisen kerran asuessani kevään 2009 Tukholmassa. Siellä Hiltin salilla oli kerran viikossa tjej pass, jossa treenasi kerralla kolmesta viiteen tyttöä. Tuolloin määrä tuntui huimalta.
En tiedä onko kyseessä syy vai seuraus, mutta monessa seurassa on alettu panostetaa erityisesti naisten toimintaan järjestämällä naisille omia treenejä tai peruskursseja. Vaikka suuri osa treeneistä tapahtuu edelleen sekaryhmissä, voivat naisten omat treenit olla monelle voimavara miesvaltaisessa lajissa ja oman kokoiset sparrikaverit kehittävät eri tavalla. Tällaista naistoimintaa Jyväskylän lisäksi on ainakin pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Oulussa. Myös naisten leirit ovat olleet suosittuja. Päivi Levonen on pitänyt muutaman seminaarin itse, ja ulkomailta Suomeen on saatu ainakin Michelle Nicolini, Ida Hansson, Luanna Alzuguir, Jennifer Guoila Petterson ja Arnela Hadzisulejmanovic. Outi Järvilehto aloitti myös Girls Open Mat -toiminnan Helsingissä, ja tämän seurauksena naiset pääsevät sparraamaan keskenään säännöllisesti myös seurarajojen ulkopuolella.
 |
| Ida Hanssonin seminaari Jyväskylässä 2011 |
BJJ:tä verrataan usein perinteisiin lajeihin, judoon ja painiin. Näihin verrattuna BJJ on vielä lapsen kengissä, mutta lajin suosio niin kotimaassa kuin maailmalla kasvaa jatkuvasti ja peruskurssit ovat suosittuja ympäri Suomen. Vanhoja tuloksia selatessa ei voi kuin todeta kuinka valtavasti naisten määrä lajin parissa on lisääntynyt ja kuinka naisten toiminta BJJ:n ympärillä on kehittynyt todella nopeasti. Värivöisiä naisia alkaa olla ihan mukavasti ja elitessäkin saa painikaverin, välillä useamman. Naisia näkyy myös kotimaisten ja kansainvälisten arvokisojen tuomareina, mikä kertoo mielestäni paljon lajin kehittymisestä.
Tällä hetkellä valko- ja sinivöiset naiset kisaavat Suomen arvokisoissa kolmessa eri painoluokassa ja elitessä on avoin sarja. Tosin muutaman viikon päästä kisattavissa Finnish Openeissa myös elite on jaettu kahteen painoluokkaan. SM-kisoissa tämä ei vielä ole ajankohtaista, ei ennen kuin kisaavien naisten määrä lisääntyy. Uskon, että nykyisillä painoluokilla mennään muutama vuosi eteenpäin. Ne eivät ehkä ole kaikille ideaalit, mutta kaikkien naisten avoimesta painoluokasta ainoana vaihtoehtona ei ole vielä montakaan vuotta. Henkilökohtainen toiveeni on, että muutaman vuoden sisään myös Suomen kisoihin saataisiin naisille vyöluokkien lisäksi avoin sarja, ainakin valko- ja sinivöisille. Toki toivon painoluokkia myös eliteen, mutta mielestäni ottelijamäärän siellä pitäisi ensin vähintään kaksinkertaistua. Nykyiset kisaajat ovat avainasemassa, sillä vain aktiivisesti kisaamalla voi vaikuttaa tuleviin painoluokkiin. Uskon kuitenkin, että lajin suosio naisten parissa kasvaa tasaisesti, ja että mustavöiset suomettaretkaan eivät ole enää kaukana.
 |
| Linnea Hintsala ja Elina Tolonen Fight Clubin tyttöpaineissa 2011 |
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Tiistai 19.3. ja sunnuntai 24.3. - käsivetoja, pyyhkäisyjä ja selkäpakoja
Päivitän nyt kerralla koko viime viikon repertuaarin, niin päästään taas kartalle. Tiistaina mentiin lukkopainivermeissä ja katsottiin lukkopainille tyypillisempää käsivetoa avoimesta guardista (perhosguardista). Tavoitteena on siis päästä päälle. Otetaan ote kaverin ranteesta (saman puolen käsi) ja ns. syötetään kaverin käsi ristikkäiseen käteen, jolla otetaan ote ojentajasta. Samalla viedään toinen perhoshookki ulkopuolelle, otetaan kädellä tukea maasta ja perskatkarapuillaan hieman etuviistoon, pois kaverin alta. Kaveri tavallaan vedetään samaan paikkaan, jossa itse oltiin aiemmin. Tämän jälkeen joko kierretään selkään tai työnnetään kaveri kumoon. Jälkimmäinen vaihtoehto voi toimia myös silloin, jos kaveri nostaa toisen jalkansa pystyyn puolustaakseen käsivetoa. Tällöin otetaan ote jalan ympäriltä ja työnnetään koko kropalla (pää myös) kaveri selälleen.
Sunnuntain treeneissä kerrattiin joulukuun "judotreeneissä" läpikäydyt pyyhkäisyt. Niistä voi lukea lisää täältä.
Tämän lisäksi katsottiin yhtä selkäpakoa. Kun selän pitäjän tärkein tehtävä on pitää oma rintakehänsä kaverin yläselkää vasten, on pakenija luonnollisesti pyrittävä rikkomaan tämä yhteys. Jos selässä olijalla on ns. turvavyöote, lähdetään tätä viemään ei-kuristavan käden suuntaan kyljelleen. Pään avulla raivataan tietä, jotta saataisiin yläselkä mattoon. Samalla vapautetaan lantio kääntämällä se myös kohti mattoa ja katkarapuillaan lantio ulos. Tämän jälkeen täytyy olla valmiina puolustamaan kaverin mounttiin pääsemistä ts. yritetään joko palauttaa jonkinlainen guardi tai mieluiten nousemaan päälle. Jotta selkäpaosta olisi jotain hyötyä, täytyy pystyä myös suojaamaan niin kaulaa kuin käsiä lopetukselta. Silloin kannattaa kilauttaa kaverille...ring ring. ;)
Sunnuntain treeneissä kerrattiin joulukuun "judotreeneissä" läpikäydyt pyyhkäisyt. Niistä voi lukea lisää täältä.
 |
| Selkäpakoja...Girls Only 2010 Tukholmassa |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)