Tiistai 18.12.2012 - Amerikantemppuja

Raikas jenkkituulahdus puhalsi tyttötreeneissä, kun vaihdossa ollut taistelijamme Tiia pyyhälsi opettamaan amerikantemppuja suoraan lentokoneesta päästyään.

Tiian tiivistelmä päivän aiheesta:

Jenkkireissulla tuli opittua suhteellisen kätevä ohitus ja siitä myös lopetus. Ohitus sopii tilanteeseen, missä kaveri yrittää pelastaa vielä mitä pelastettavissa on eikä päästä ohittajaa tarpeeksi ”guardin alle” eli nostaa jalkoja olkapäille.

Ensimmäinen asia mitä tehdään on, että vedetään kaveri lähelle itseä. Tämän voi tehdä vyöstä vetämällä tai takinliepeistä. Kun ohitettava on saatu lähelle laitetaan pää lähelle kaverin lantiota, josta saadaan lisäkontrollia. Seuraavaksi aletaan harhauttamaan ohitettavaa kaivamalla gin lievettä, ja useimmiten kaveri tarraakin siihen. Lieve syötetään ristikkäiseen käteen, vähän niin kuin toisen takapuolen taakse. Toisella kädellä pyöräytetään ja otetaan ote saman puolen hihasta, ulkopuolelta. Otteen valinnalla ei ole väliä, mutta pistooliote on yleensä helpompi ja nopeampi. Tämän jälkeen nostetaan otteen puoleinen jalka ylös, ja liutaan kaverin jalkojen alitse huivisidontamaiseen asentoon josta noustaan nopeasti hyvään sivusidontaan.

Tässä itse sensein tekemä video kyseisestä ohituksesta
http://www.youtube.com/watch?v=G_lX3Vp7D0M

Lopetuksessa alotus on aivan sama kuin ohituksessa, mutta kun lähdetään liukumaan jalkojen alta vedetään kaverin hihasta reilummin niin, että oma jalka tulee kaverin kainaloon. Sen jälkeen nostetaan toinen jalka kaverin pään yli, ja tehdään tavan juji. Yllättävä ja erittäin tehokas varsinkin nopeille ja röyhkeille top playereille.
http://www.youtube.com/watch?v=U0jae-509cg


Simple is beautiful.

Sunnuntai 16.12.2012 - Pikkujoulupainit

Sunnuntaita vietettiin pikkujoulupainien merkeissä. Ohjelmassa oli siis paljon erilaisia painileikkejä. Leikkien lomassa teimme myös tekniikkatoistoja sekä tehtäväsparria. Tekniikoina kävimme läpi guardin avauksen seisomaannousulla, triangelin alta sekä leg drag ohituksen.

Tehtäväsparreissa keskityimme avoimeen guardiin. Ensimmäinen tehtävä oli päältä aloittavalle, jonka tuli ohittaa guardi joutumatta suljettuun koko- tai puoliguardiin. Toisella tehtäväkierroksella alta aloittavan oli sweepattava tai lopetettava.

Vyönryöstössä kunnostautui Emmi, joka kantoi parhaimmillaan kahta värivyötä. Emmi loisti myös kukkulan kuningattarena pitäen tonttia tyhjänä yhtenään. Päivän taistelijapalkinto meni Sinille, joka sai kaatoleikissä vastaansa koko muun porukan. Go nro 3!

Hauskaa joulua toivottaa Jyväskylän Fight Like a Girl Clubin väki!

Tulossa: Basement Beatdown - Naistenpäivä

Jyväskylän Fight Clubilla järjestetään jo perinteeksi muodostunut shooton amatööriotteluilta naisille 2.3.2013. Tule juhlistamaan lähestyvää kansainvälistä naistenpäivää reipashenkisen kamppailu-urheilun parissa!

Paikkana toimii Jyväskylän Fight Club, Sammonkatu 7, Jyväskylä.
Tapahtuma on avoin kaikille yli 15-vuotiaille vapaaottelua harrastaville naisille. Ottelut käydään shooton amatöörisäännöillä (C tai C+) ja painoluokat noudattavat shooton painoluokkia:

-48 kg
-52 kg
-56 kg
-60 kg
-65 kg
-70 kg
-76 kg

Tarvittaessa otteluita voidaan järjestää myös ns. catch weight – otteluina.

Osallistumismaksu on 15 € ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä käteisellä.

Ottelut käydään kehässä ja otteluaika on 2 x 3 min. Otteluissa käytetään joko kilpailun järjestäjän toimittamia hanskoja tai omia, tuomarin hyväksymiä hanskoja. Sallitut vapaaoteluhanskat ovat: King GGL9, Twins GGL1 sekä Blue Corner Sport Shooto hanska. Muut suojat tulee olla omasta takaa.

Ottelijoiden punnitus 10:00-11:00
Sääntöpalaveri 11:15
Ottelut alkavat klo 15:00

Ilmoittautumisen tulee olla perillä viimeistään 15.02.2013 ja ilmoittautumisen täytyy sisältää seuraavat tiedot: nimi, ikä, seura, painoluokka ja ottelukokemus sekä lajitausta. Voit ilmoittaa painoluokkasi ohella halukkuutesi otella tarvittaessa ylemmässä tai alemmassa painoluokassa. Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen hanna_hirvonen[at]hotmail.com.

Järjestäjä asettaa otteluparit painoluokittain ja ilmoittaa toteutuvat ottelut viimeistään 20.02.

Ja kyllä, tapahtumassa on kehäpoika. Ehkä jopa useampi. Edellisen "Tyttöjen illan" kuviin voi käydä tutustumassa osoitteessa hannahirvonen.kuvat.fi.


Tapahtumassa mukana myös ravintola Food Bar & Kitchen, jonne voi vaikka suunnistaa illastamaan heti otteluiden jälkeen. Virallisena jatkopaikkana on Foodin naapurissa sijaitseva Bar Passion.

Tiistai 11.12.2012 - Judo

Saimme vierailevaksi vetäjäksi Judo-Marin, joka ohjasi meitä horjutuksen ja pyykäisyiden saloihin.

Onnistuneen pyyhkäisyn edellytyksenä on kunnollinen horjutus, jonka avulla kaverin hyvä otteluasento saadan hetkellisesti rikottua. Horjutuksessa lantion käyttö on tärkeää, jotta liikkeeseen saadaan riittävästi voimaa. Horjutusten jälkeen siirryimme tutusmaan kahteen alasvientiin: kouchi gari ja ouchi gari.

Ensimmäisenä ouchi gari:

Toisena kouchi gari:

Pyyhkäisyssä tarkoitus on siis saada kaveri liikkumaan haluttuun suuntaan horjutuksen avulla siten, että jalalla pyyhkäisemällä vaan viimeistellään liike. Tarkoitus ei ole siis kietoa omaa jalkaa kaverin jalan ympärille ja alkaa vääntää kilpaa. Jos oma lantio jää taakse, on vaikea saada toista liikutettua. Lantiolla pitäisi siis pelata rohkeasti ja viedä koko liikesarja läpi mahdollisimman yhtäjaksoisesti.

Kiitos Marille treeneistä!

Sunnuntai 09.12.2012 - Butterfly domination

Tänään treenasimme tekniikkayhdistelmää, joka alkoi perhossweepillä, eteni sivuhallinnan ja polvi pakilla -tilanteen kautta s-mounttiin, josta tilanne viimeisteltiin käsilukolla.

Aloitimme siis avoimesta guardista lähtevällä perhossweepillä, jossa kaveri käännetään ympäri ylävartalon kontrollin ja kaverin sisäreittä vasten asetetun hookin avulla. Itse suosin otetta, jossa kaverin toinen käsi puristetaan ojentajasta kiinni pitäen omaan kainaloon toisen käden hakiessa otteen selkäpuolelta. Haltuun otettu tukikäsi on se puoli, jonne kaveri lähdetään sweeppaamaan. Jotta kaverin saisi liikkeelle, tulee otteen olla hyvin tiivis, oman yläkropan tarpeeksi matalalla (pää kaverin pään alapuolella) ja lantion työnnettynä hieman taaksepäin kaverista. Kun kaveria lähtee vetämään päälle, kannattaa istua jo valmiiksi sen puoleiselle lonkalle, jonne sweeppiä lähtee tekemään. Tämä tukijalka painetaan maata vasten ja sen avulla oma lantio ponnistetaan ylöspäin. Kaverin sisäreittä vasten asetettu hookki viimeistelee sweepin seuraamalla kaverin mukana.

Sweepin jälkeen on tärkeää saada hyvä kontrolli kaverista. Sivusidonnassa oleellisinta on pitää oma painopiste mahdollisimman matalalla, jotta kaverin päälle saisi hyvän paineen eikä väliin jäisi turhaa tilaa. Toinen polvi kontrolloi kainalosta kaverin yläkroppaa ja toinen lantiota. Olkapäällä saa hyvän paineen kaulalle, kun sen tuo ensin rintakehälle ja työntää sieltä kohti kaverin kurkkua. Kun sidesta lähdetään etenemään mounttiin, tuodaan oma polvi ensin mahdollisimman pienellä liikkeellä kaverin vatsan päälle. Seuraavaksi lähdetään kaverin kainalossa olevalla kädellä auraamaan kaverin käsivartta pois tieltä. Kun käden saa tarpeeksi ylös, voi sen puristaa omalla päällä tiukaksi paketiksi. Nyt vatsan päällä olevan jalan voi rauhassa liu'uttaa yli kohti kaverin kainaloa.

Tästä pääsemme kaverin päälle high-mounttiin, missä omat polvet ovat kaverin kainaloissa ja kaverin kädet epämukavasti pään yläpuolella. Tästä on helppo siirtyä s-mounttiin kääntämällä toinen pohje 90 asteen kulmassa kaverin pään alle ja tukemalla toinen polvi kaverin päätä/omaa jalkapohjaa vasten. Muista pitää tukijalan päkiä askellusasennossa mattoa vasten. Kaverin olosta tulee hyvin tukala, kun nouset tarpeeksi ylös, käännyt kohtisuoraan alla olevaan kaveriin nähden ja pidät paketin tiukasti kiinni. Koska kaverin kädet ovat eristetyt, on niihin helppo hyökätä tästä. Käsilukkoa hakiessa on tärkeintä muistaa pitää omat raajat koko ajan hyvin tiukasti kiinni. Lukotettavaan käsivarteen tartutaan ensin kaksin käsin ja se puristetaan tiukasti omaa yläkroppaa vasten. Tämän jälkeen lähdetään nojaamaan painoa sille lonkalle, joka istuu kaverin rintakehän päällä. Samalla toinen polvi liu'utetaan hitaasti kaverin naaman yli toista jalkaa vasten. Polvet puristetaan tiukasti yhteen ja lukko viimeistellään kallistumalla taaksepäin.

Tämän treenin ja kuvauksen teille ja meille välitti Heli "Silta" Siltala.

tiistai 4.12. - High, higher, highest

Teemana näissä treeneissä oli high guard, sen haku ja erityisesti sen avulla kontrollointi. Lähdettiin melko perinteisesti rikkomaan kaverin postuuraa, mutta sen lisäksi kiinnitettiin huomiota jalkoihin. High guardin tavoitteena kun on "nostaa" guardi ylös kaverin hartioiden tasolle. Parasta on, jos saa high guardissa polvilla puristettua molemmat tai toisen kaverin hartioista niin sanotusti sisään päin. Huomio kannattaa myös kiinnittää lantioon; high guardin hakeminen on helpompaa, jos siirtää omaa lantiota kaverista pois päin. Samalla täytyy pitää lantio ylhäällä, eli vatsojen on tehtävä töitä. High guardista tulee vahva kun koko kroppa on sen takana; ei siis yritetä rikkoa kaverin postuuraa pelkästään käsin vetämällä tai jalkoja nostamalla.

Jos high guardin pelaa hyvin ja saa kaverin kontrolliin, avautuu positiosta monet peruslopetukset melko pienillä liikkeillä. Suora käsilukko on melkeinpä aina kuin tarjottimella, ja kaverin positiosta riippuen myös muut käsilukot, rannelukot, triangeli ja ristikuristukset ovat haettavissa. Tärkeintä on pitää lantio ylhäällä ja kaveri sen avulla kontrollissa.

Katsottiin treeneissä lähinnä juji high guardista sekä sen kiristäminen jos kaveri pyrkii nousemaan pystyyn = pidetään high guard kiinni ja lantio ylhäällä jolloin kaveri ei pääse suoristamaan postuuraa. Triangelia haettiin puolestaan tilanteessa, jossa kaverin toinen käsi jää tavallaan puolitiehen high guardin sisään, jolloin käden voi myös halutessaan työntää pois ja hyökätä triangelilla.

Sunnuntai 02.12.2012 - juji + omoplata + pako + mattoliikkuminen

Päivän teemana oli peruslopetusten kertaus yhdistettynä mattoliikkumiseen. Aloitimme tekemällä ns. kääntöjujia päältä sivusidonnasta. Alla olevan käsi haetaan pään viereen ja sidotaan oman kaulan ja olkapään väliin tuomalla oma käsi kohti toisen puolen hartiaa tai ottamalla ote omasta vastakkaisesta liepeestä. Oma kyynärpää painetaa tiukasti kohti kylkeä, jotta paketti pysyy tiiviinä ja alla olevan käsi hallussa. Lähdetään nostamaan jalkojen puoleista polvea tiiviisti kaverin pakille ja samalla vedetään tätä hieman kyljelleen. Tuodaan toinenkin jalka "ylös" päkiän varaan ja lähdetään kääntymään siten, että pakilla oleva jalka pysyy kutakuinkin paikallaan ja pään puoleinen jalka kääntyy kaverin selän puolelle sijoittuen selän alle, olkapään taakse. On siis tärkeää saada kaveria hieman ylös, jotta saadaan tuotua jalka kunnolla hartian alle. Kun hartia on irti maasta, polvilla puristetaan kunnolla ja käsi on hallussa, on lukon kiristyminen melko nopeaa. Paketin pitää olla alusta loppuun saakka mahdollisimman tiivis, jotta kaveri ei pääse pakenemaan.

Tämän jälkeen lukotettava lähti tekemään pakoa, jossa pienen siltauksen kautta käännytään ikään kuin vatsalleen ja jatketaan kääntymistä kohti lukottajaa. Epämääräisen lauseen idean voi katsastaa tästä videosta.

Tarkoitushan on viimeistellä lukko niin, että pakoa ei tapahdu, mutta koska ideana oli treenata mattoliikkumista, jatkettiin tilannetta käsilukosta suoraan pakoon. Kaveria ei kuitenkaan päästetty päälle vaan käsi pidettiin tiukasti hallussa ja omat jalat vaihdettiin niin, että alle jäävä jalka vapautettiin pienellä lantion liikkeellä ja tuotiin olkapään yli selän puolelle. Samalla omaa kroppaa lähdettiin kiertämään niin, että kädellä lähdettiin tavoittelemaan otetta kaverin jalasta ja päädyttiin omoplata-asetelmaan. Tärkeää on pitää lukotettava käsi koko ajan hallussa ja liikkua mahdollisimman nopeasti pois alta, ennen kuin kaveri ehtii pakonsa jälkeen kääntyä päälle. Tämän jälkeen on saatava kunnollinen ote kaverin jalasta tai lantiolta.

Omoplatan kiristämisen jälkeen teimme vielä kuperkeikkapaon. Eli lukotettava lähtee heittämään kuperkeikkaa ennen kuin lukottaja on saanut lantiota haltuun. Lukottajan kannattaa tässä tapauksessa pyrkiä mahdollisimman hyvin päälle eli jeesata kaverin liikettä siinä määrin, ettei tämä saa palautettua guardia tms. inhottavaa. Omat kädet pidetään siis suojassa ja seurataan pyörähtävän kaverin liikettä suoraan sivusidontaa.

Lopetukset pyritään tietenkin tekemään hyvin ja kontrolloidusti, eikä kaveria ole tarkoitus päästää pakenemaan. Harjoituksen ideana oli kuitenkin saada aikaiseksi drilli, jossa kerrataan lopetuksia ja pakoja ja opitaan samalla hahmottamaan lopetusten yhteyksiä ja perusliikesuuntia matossa.

Koska selitys tuntui vähintäänkin haastavalta, toimitan tähän vielä havainnollistavan videon, jossa näkyy koko suoritus.

Seuraava peruskurssi alkaa tammikuussa!

Tarjolla on jo neljättä kertaa Jyväskylässä vain naisille suunnattu lukkopainin ja brasilialaisen jiu-jitsun peruskurssi!

Treenit alkavat perjantaina 4. tammikuuta 2013 ja kestävät helmikuun puoleenväliin. Kurssin jälkeen voit osallistua kaikkiin Fight Clubin treeneihin, myös vapariin. Kaksi ensimmäistä kertaa saa käydä kokeilemassa ilmaiseksi.

Varusteiksi käy t-paita ja sortsit/verryttelyhousut. Myös bjj-, judo- tms. budopukua voi halutessaan käyttää. Kurssin vetäjinä toimivat Venla Luukkonen (ruskea vyö) ja Hanna Hirvonen (purppura vyö).

Harjoitusajat:

tiistai 18:30-20:00
perjantai 18:30-20:00
sunnuntai 13:00-15:00

Kurssin hinta: 80 euroa 

Lisätietoja: bjj[at]jklfightclub.com tai 041-4369984 (Venla Luukkonen)

Ilmoittaudu kurssille täyttämällä Fight Clubin kotisivuilla oleva lomake tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen bjj[at]jklfightclub.com

Kaikille – myös miehille – avoimet peruskurssit niin bjj:ssä kuin vapaaottelussa alkavat helmikuussa.

Miten sitoa vyö

Peruskurssi on jälleen ohi ja on aika sitoa vyö :)

Menikö lukko yli treeneissä

Ovatko nivelesi olleet toistuvasti kipeinä siitä syystä, että treeneissä tullut nivellukko vedettiin niin sanotusti yli? Oletko joutunut pitämään ei-toivottuja treenitaukoja, koska lukko meni liian pitkäksi ja kädellesi/jalallesi kävi huonosti? Tuntuuko sinusta, että kanssasi sparraaville treenikavereille sattuu usein lukotuksesta johtuvia jääpussilla hautomisia?

Lukottaminen ja kuristaminen sekä näihin lopetuksiin taputtaminen ovat olennainen osa bjj:tä ja lukkopainia. Lopetuksella pyritään saamaan kaveri luovuttamaan verbaalisesti tai taputtamalla. Kilpailuissa vastuu luovuttamisesta on lopetettavalla kilpailijalla; jos toinen ottelija on päässyt rakentamaan hyvän lopetuksen, on hänellä täysi oikeus tuota lopetusta kiristää ja viedä se loppuun. Jos lopetettava kilpailija ei halua taputtaa, on hyvin mahdollista, että lukotettavalle raajalle voi käydä huonosti tai kuristus voi viedä tajun. Kilpailu on kilpailua ja voittoon saa pyrkiä kaikin säännöissä sallituin keinoin.

Sen sijaan treenisalilla moista ehdottomuutta ei pidä harjoittaa. Usein kuulee puhuttavan siitä, kuinka tärkeää on taputtaa lopetuksiin ajoissa. Tärkeää se onkin, ja kuuluu väistämättä jokaisen harrastajan treenaukseen. Harvemmin kuitenkaan korostetaan sitä tosiasiaa, että ylivedetyssä lopetuksessa on aina kaksi osapuolta: ei-taputtaja ja ylivetäjä. Joskus kohdalle sattuu lopetus, joka on toimintaperiaatteiltaan täysin vieras ja kiristyssuunta tulee täytenä yllätyksenä. Tällöin taputus voi olla mielessä, mutta sitä ei vaan ehdi toteuttaa. Yllättävänkin usein taputtamattomuudessa on kyse kuitenkin jääräpäisyyteen asti yltävästä sinnikkyydestä. Lopetukseen jääminen ärsyttää, eikä ego anna millään periksi myöntää kaverin paremmuutta taputuksen muodossa.

Tässä vaiheessa kuvaan astuu lopetusta toteuttava treenaaja, joka jatkaa lopetusta kunnes kaverin raajat rutisevat ja napsuvat tai tältä menee taju. Vaihtoehtona on myös höllätä lopetusta tai päästää se jopa kokonaan irti. Joku voisi tässä vaiheessa korostaa sitä, että on tärkeää opettaa ihmiset taputtamaan "rankaisemalla" heitä viimeistelemällä lopetus loukkaantumisenkin uhalla. Itse en jaksa uskoa hetkeäkään, että tämäntyyppinen pedagogiikka toimii. Ylivedetyistä raajoista seuraa useimmiten jonkinmittainen treenitauko, mikä tarkoittaa sitä, että kehitys viivästyy yksilötasolla, mutta myös sitä, että treeneissä on taas se yksi treenikaveri vähemmän.

ADCC SM 2009. En taputtanut. Osasyynä oli kokemattomuus, isompana tekijänä jääräpäisyys. Painimiseni olisi varmasti hyötynyt enemmän tätä kisaa seuraavasta kolmesta treenikuukaudesta kuin kymmenen sekunnin väkinäisestä taistelusta lopetusta vastaan ja sitä seuranneesta kolmen kuukauden sairaslomasta.

Vaikka jääräpäiset lopetusta vastaan taistelevat treenikaverit ärsyttäisivätkin, kannattaa pyrkiä olemaan tilanteessa niin sanottu isompi ihminen ja antaa rimpuilijan mennä ennemmin kuin rikkoa tämä. Lopetusta voi myös höllätä sen verran, että rimpuilija pääsee tekemään paon. Jos taitotaso riittää, voi vastustajaa "dominoida" lopetuksien ohella myös positiolla. Jos siis tuntee tarvetta "rankaista" jääräpäistä treenikaveria taputtamattomuudesta, voi tämän tehdä raajojen ylivetämisen sijaan vaikkapa napakalla ja paineisella positiopainilla. Hyvin rakennettua lopetusta voi myös kontrolloida niin, että sen pitää kiinni ja kiristää hitaasti. Tällöin kaverille ja aikaa rimpuilla ja alkaa jopa miettiä, josko olisi sittenkin kivempi taputtaa kuin maata minuuttitolkulla selällään käsilukkoa vastaan taistellen.

Kokemuksen karttuessa harkintakyvyn lopetustilanteissa pitäisi kasvaa entisestään. Kokeneilla treenaajilla ei pitäisi mielestäni olla mitään syytä vetää lopetuksia yli kokemattomammille treenikavereilleen (tai kenellekään). Innokkaat aloittelijat voivat lopettamisen huumassa suhtautua asiaan hieman liiankin painokkaasti, mutta tätä saa karsittua alusta asti toteutetulla asennekasvatuksella ja ohjeistuksella. Se, että taputtaa tai päästää jääräpäisen rimpuilijan lopetuksesta pois ilman taputusta on aivan yhtä tärkeää ja osoittaa mielestäni edistyneisyyttä lajissa.

Kuten alussa totesin, kisoissa kaikki sääntöjen sallimat keinot on sallittu, ja jos lukon haluaa kiristää nopeasti, on se täysin sallittua ja hyväksyttävää. Lähtökohtanahan ei tarvitse edelleenkään olla vastustajan rikkominen. Treenit eivät kuitenkaan ole se paikka, jossa vedätetään omia raajoja yli tai vastaavasti revitään itse muilta käsiä/jalkoja yli.

Loppuun vielä erään jyväskyläläisen pitkänlinjan painijan mietteitä aiheesta:

"Itsellä kyynärpäät olivat kipeinä lähinnä ekan treenivuoden aikana, ja silloinkin melko harvakseltaan. Uskallan myös väittää, että omien sparrikaverien ei juuri ole tarvinnut treeneistä lähteä parantelemaan yliojentuntuneita niveliä. Eli joka tapauksessa on ehkä syytä salilla miettiä asennekalibraatiota puolin ja toisin, jos kipeitä niveliä löytyy useammiltakin treenaajilta. Ei ole mikään häpeä taputtaa ajoissa (ja päästä treeneihin seuraavanakin päivänä). Itsekin taputtelen polvien kunnon vuoksi jalkalukkoihin nykyään hyvinkin kepeästi ilman, etä ego jäisi siitä kovasti mustelmille. Ja toisaalta jos lukkoa ei pysty viemään loppuun kontrolloidusti vaan pitää turvautua riuhtomiseen, pitää ehkä miettiä oman treenin tavoitteita sekä treenikaverien arvoa..."

Tiistai 27.11.2012 - Jalkaveto + selänotto

Tänään kerrattiin avoimen guardin ohitusta ja erityisesti jalkavetoa. Jalkavedossa kaverin jalkaa ei varsinaisesti vedetä mihinkään, vaan sitä paremminkin siirretään pois tieltä ja liikutaan itse syntyneeseen tilaan. Set-uppina oli tilanne, jossa alla oleva pelaa avointa guardia vähintään toinen jalka päällä olevan lantiolla. Lantiolla olevasta jalasta haetaan otteet kahdella kädellä ja samalla kun kädet lähtevät ohjaamaan jalkaa ristiin lantion yli lantio käätyy ja "työntää" jalkaa sivuun. Vetoa ei siis tehdä ainoastaan käsillä, vaan lantiosta saadaan liikettä ja voimaa jalan siirtämiseen. Heti kun jalka on saatu ohjattua ristiin, lähdetään "istumaan" syntynyttä tilaa kiinni eli haetaan oma lantio kiinni kaverin lantioon. Taisin käyttää ilmaisua "valuminen" kuvaamaan tätä liikettä.

Seuraavana tarkastelimme reaktiota jalkavedosta tavallisesti seuraavaan asetelmaan eli siihen, että kaveri lähtee kääntymään kilpikonnapuolustukseen. Idan leirillä olleille selänotto set-up olikin tuttu. Heti kun kaveri lähtee kääntymään, lähdetään hidastamaan tämä liikettä luomalla ns. raami tämän lantion päälle. Raamina toimii oma käsivarsi ja voima raamiin tulee viemällä lantiota mattoon. Liikkeen hidastaminen  ei ole pilkuntarkkaa vaan sen voi toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja sellaisilla otteilla kun ehtii saada. Tärkeää on kuitenkin saada kaverin päälle sen verran painoa, että tämä joutuu punnertamaan päästäkseen kilppariin. Kun paine on kohdillaan, lähdetään tuomaan ensimmäistä hookia sisään. Ensimmäiseksi hookiksi tulee alempi jalka eli seurataan jalalla lähellä kaveria, ja kun tämän kylki nousee matosta, työnnetään oma alempi jalka heti sisään. Kun hookki on kohdillaan, haetaan heti hyvä yläkropan kontrolli eli mielellään seat-belt ote ja tietty se oma rintakehä kaverin yläselkää vasten. Sitten mahdollisuuksien mukaan vedetään kaverin heti takaisin hookin puoleiselle kyljelle ja aletaan rakentaa tilaa toiselle hookille.

Toista hookkia saa harvoin sisään kalastelemalla. Parempi keino on lähteä hyökkäämään sekä kaverin kaulalle että tämän lantiolinjalle. Kaulalle haetaan kuristusta ja lantiota lähdetää puristamaan polvilla. Tämä tapahtuu niin, että oma polvi tuodaan lantion seudulle, haetaan jalkaterät kiinni toisiinsa ja lähdetään puristamaan samalla polvia yhteen. Tuloksena pitäisi olla tiukka ja inhottava paine lantiolla. Kun painetta tulee sekä kaulalle että lantiolle, lähdetään oikaisemaan omaa selkää. Tällöin kaverin kylki aukeaa ja saadaan tuotua sen toinenkin hookki paikalleen. Jos kylki pysyy kiinni ja lantion painetta on vaikea luoda, voidaan jatkaa kuristuksen hakemista ja viimeistelyä.

Tässä videossa treeneissä tehty kombo melko pätevien hemmojen toteuttamana. Esim. kohdassa 1:10-1:26 päivän tekniikkasarja.

Uusi sinivyö - siitä on tämän päivän treenit tehty

Tänään painien päätteeksi tehtiin monella tapaa historiaa: Tytti Laaksonen korotettiin ansaitusti siniselle vyölle allekirjoittaneen toimesta. Tytti on samalla ensimmäinen Fight Clubin värivöinen tyttö, joka on aloittanut treenauksen naisten peruskurssin kautta. Treenien päätteeksi paikalla olleet saivat kunnolla prässätä valkovöisestä Tytistä mehut pois, jonka jälkeen väsynyt ninjatar sai lanteilleen uuden vyön. Hyvä Tytti!

Jotain me treenattiinkin, mutta kirjoitellaan siitä sitten kunhan ollaan toivuttu tästä uutisesta.

Brasilialaisen jiu-jitsun Sm-kisat 24.-25.11.2012

Bjj:n Sm-kisat oteltiin tänä vuonna Helsingissä ja ilmoittautuneita naisia oli ennätykselliset 50 (muutama viimehetken peruutus saattoi tulla) seitsemässä eri sarjassa. Jokaisessa painoluokassa sai otteluita ja mestaruudesta oteltiin ensimmäistä kertaa myös naisten eliten avoimessa painoluokassa.

Fight Clubia edustivat näissä kisoissa Heli, Elina, Venla ja allekirjoittava. Heli sarjassa sinivyöt -58,5 kg, Elina sinivöisten -69 kg sarjassa ja loput eliten avoimessa.

Elina aloitti tyttöjen kisaurakan Mari Immosta vastaan. Elina ei saanut konettaan käyntiin heti alussa, ja varmaotteinen vastustaja pääsi sanelemaan ottelun tahdin. Elina ei sinnikkäästä taistelusta huolimatta päässyt enää vauhtiin mukaan ja tuloksena oli harmillinen pistetappio.

Heli sai vastaansa turkulaisen Kaisa Yli-Paunun. Helin guardiinvedon jälkeen Kaisa pääsin yrittämään ohitusta, ja päätyi lopulta kontrolloimaan Heliä tiukasti kilpikonnasta. Tiukan väännön jälkeen vastustaja sai kaivettua napakan selkäkontrollin. Heli sai palautettua itsensä guardiin päälle, mutta joutui taipumaan lopulta käsilukkoon.

Venla pääsi ottelemaan toisen suomalaisen ruskeavyön Päivi Levosen kanssa. Ottelu starttasi Päivin guardiinvedolla, ja muutaman pystyssä käynnin jälkeen Venla päätyi pelaamaan guardia alta. Venla sai kaivettua sweepin, jonka jälkeen edessä oli tiukka puolustus vastustajan lopetus- ja sweeppiyrityksiä vastaan. Tuloksena tiukkaakin tiukemmasta ottelusta lopulta voitto pistein 2-0.

Toisella puolella kaaviota kohtasin Outi Järvilehdon. Ottelu alkoi hetkellisellä tunnustelulla pystyssä. Päädyimme mattoon vastustajan guardiinvedot seurauksena, ja siitä alkoikin sitten tasainen taistelua ohituksesta ja lopetuksesta. Jouduin puolustamaan useaan otteeseen tiukkoja käsilukkoyrityksiä, mutta sain lopulta viritettyä jonkinlaisen ohitusyrityksen, josta palkintona etu. Ottelu päättyikin täyden ajan jälkeen minulle tuolla edulla.

Finaalissa olimme siis Venlan kanssa vastakkain. Tiukkaakin tiukempi ja tasaisempi ottelu meni lopulta täysin ansaitusti Venlalle tuomariäänin. Sinnikkäät sweeppiyritykset tuottivat tulosta.

Eliten finaali. Kiitos kuvasta Viljo Väisäselle.

Jyväskylään viemisinä siis jälleen kerran sitä paljon puhuttua ja arvokasta kisakokemusta sekä pari mitalia. Seuraaviin kisoihin sitten entistä isommalla edustuksella!

Kisojen tulokset löydät kokonaisuudessaan liiton sivuilta.

Tiistai 13.11. ja sunnuntai 18.11.2012 - Tilanne päällä

Tiistaina ja sunnuntaina keskityttiin lähestyvien kisojen vuoksi uusien tekniikoiden sijaan erilaisiin tehtäväsparreihin.

Tiistaina teemana olivat olivat worst/best case -tilanteet eli sivusidonta, mount ja backcrab. Teimme tehtäväsparria kustakin positiosta 2 + 2 minuuttia eli toinen parista aloittaa koko ensimmäisen kaksiminuuttisen alta ja toisen pätkän päältä. Tilanne jatketaan joko pisteisiin, lopetukseen tai pakoon. Palautukset pidettiin melko pitkinä, jotta jokainen olisi suorituksen aikana mahdollisimman skarppina. Loppuun sparrasimme vielä muutamia kolmen minuutin eriä pitkillä palautuksilla.

Sunnuntaina lähdimme tehtäväpainimaan ns. neutraaleista positioista eli suljetusta guardista, halfguardista ja pystystä. Menetelmänä tänäänkin sama 2 + 2 minuuttia. Palautukset pidimme edelleen pitkähköinä ja kierroksen jälkeen pidimme pidemmän tauon. Ideana oli taas saada pää ja kroppa suoriutumaan mahdollisimman hyvin tuon kahden minuutin ajan. Sunnuntai vierähti tehtäväsparrien parissa.

Sunnuntaipainijat esittelevät kuuminta bjj-muotia. Kuvan otti paikalla ollut mystinen Ty.

sunnuntai 11.11. - kukkia ja perhosia

Tyttötreeneihin sopiva teema, kukkia ja perhosia; toisin sanoen käytiin läpi pitkästä aikaa ihan perussweeppejä sekä suljetusta että perhosguardista. Keskityttiin tällä kertaa liikkeen löytämiseen sweeppitilanteissa, sillä monet sweepit perustuvat joko itse aiheutettuun tai kaverin liikkeeseen reagointiin oikealla hetkellä. Parhaimmillaan isokin kaveri muuttuu höyhenen kevyeksi, jos suunta ja ajoitus osuvat kohdilleen. Muutama viikko sitten pyrittiin hakemaan vastaavaa tilannetta spiderguardista, tänään perhos- ja suljetusta.

Aloitettiin perhosguardista, sillä positiona se on ehkäpä helpoin hahmottaa ns. liikkeen merkitystä. Perus perhosguardista lähtevä sweeppi on monelle tuttu tekniikkana, ja lähdettiinkin hiomaan sitä entistä paremmaksi. Liikettä haettiin ensin heijaamalla kaveria ja hakemalla sitä, miten koko oman kropan liikettä hyväksi käyttäen kaverin voi saada liikkeelle. Tämän lisäksi ainakin omalla kohdalla kriittiseksi pisteeksi on noussut kontrolli kaverin yläkropasta. Jos kontrolli on yhtään löysä, ja kaveri päättää pitää painopisteensä alhaalla, on sweeppikin lähes aina tuhoon tuomittu. Paketti pitää siis saada haltuun, oma pää mielellään kaverin päälinjan alapuolelle, tämän tukikäsi kunnolla haltuun ja itse täytyy istua sopivan kaukana kaverista.

Samalla idealla lähdettiin hakemaan liikettä kukkaissweeppiin. Oheisella videolla kontrollit ovat todella kevyet, itse tykkään samoin kuin perhosessakin hakea tiivimmän paketin kaverin yläkropasta. Käytännössä set-up on kuin suorassa käsilukossa. Tämän lisäksi haettiin jälleen liikettä, erityisesti lantiosta, sillä ilman sitä sweeppiä on erittäin hankalaa viimeistellä. Harjoitteluvaiheessa kannattaakin mieluummin liioitella mm. pyyhkäisevän jalan liikettä, tällöin sweeppi voi toimia myös kisatilanteessa.

Enemmänkin noita yksityiskohtia voisi kaivaa, mutta päivän teemana olivat nimenomaan hyvän kontrollin ja liikkeen yhdistäminen (sekä kaverin liikuttaminen) ko. sweepeissä.

Tiistai 6.11.2012 - Sivusidonnasta lopetuksia ja mountiin meno

Sivusidontaan eli sideen päästessä asiat ovat yleensä suht hyvin. Kyseessä on kuitenkin positio, johon ei voi jäädä asumaan, vaan tarkoituksena on lähteä etenemään (joko parempaan positioon tai lopetukseen). 

Ensimmäisenä lähdettiin liikkeelle sivusidonnasta, jota judotermein kutsutaan kuzure kesa gatameksi (googlatkaa). Pidetään kontrollia kaverin kauemmasta kädestä tuomalla oma käsi kaverin kainalon ali olalle. Toista kättä vedetään olkavarresta, tarkoituksena on pitää kaverin olkaa ilmassa. Kontrollissa ei vain maata, vaan pidetään omaa lantiota hieman ilmassa, jolloin saadaan hyvä paine kaverin rintakehään. Tärkeätä on myös pitää oma pää alhaalla lähellä kaverin kroppaa, ettei joudu sweepatuksi. Lähdettiin hyökkäämään lähempään käteen, jota siis kontrolloidaan olkavarresta pienellä vedolla. Siirretään käsi olkavarrelta kaverin pään viereen (kämmen lattiaan) toiselle puolelle. Siirretään lähempi jalka myös pään viereen, jolloin kättä voi käyttää apuna jalan siirtämisessä. On tärkeä pitää koko ajan lantio alhaalla ja kontrolli hyvänä. Kaverin käsi jää hyvin vapaaksi oman lantion kohdille. Otetaan kädestä kiinni ja väännetään sitä kohti omaa reittä, niin että peukku osoittaa vastakkaiseen suuntaan. Lukko tulee suht nopeasti.

Toisena lopetuksena käytiin, James Davisin termein, paper cutter -kuristus. Liikkeelle lähdettiin perussidesta, jossa kaveri työntää kättään suoraksi oman kroppansa viereen. Tuodaan oma kaverin lantiota lähempänä oleva käsi kaverin suoraksi työntämän käden ja kainalon alitse kiinni kauluksesta niskan kohdilta. Toinen käsi (kuristava käsi) tuodaan kiinni kaulukseen mahdollisimman lähelle toisen käden otetta. Lähdetään kuristamaan tuomalla kuristavan käden kyynärpäätä kohti lattiaa, samalla laitetaan omat jalat suoraksi, tuodaan lantiota mattoon ja lähdetään työntämään omaa kroppaa taaksepäin.

Viimeisenä silauksena tehtiin mountiin meno. Liikkeelle lähdettiin taas kuzure kesa gatamesta. Käännetään oma kroppa perussideen, mutta mahdollisimman pienellä liikkeellä ja lantio alhaalla niin, että kaverin olka pysyy edelleen ilmassa ja tila on mahdollisimman hyvin pois. Siirretään olkavarresta kontrolloiva käsi kaverin pään viereen ja otetaan ote olan alitse kainalosta. Käännetään edelleen omaa kroppaa, niin että katse osoittaa vastakkaiseen suuntaan kuin alkutilanteessa. Tuodaan omaa persausta taakse päin, tarkoituksena aiheuttaa kaverille tukala olo ja avata kyljestä tilaa mountaamiselle. Omalla vapaalla kädellä otetaan kiinni omasta jalkapöydästä, jonka avulla liutetaan jalka kaverin mahan ylitse toiselle puolelle. Pidettäessä kiinni omasta jalasta mountatessa, ei jalka jää niin helposti kiinni kaverin jalkojen väliin ja jouduta half guardiin.

Sunnuntai 4.11.2012 - Yhden jalan alasvientejä

Viikon toisissa tyttötreeneissä jatkettiin alasvientien parissa. Tällä kertaa lähdettiin hyökkäämään yhteen jalkaan. Treenit aloitettiin taas hyvän painiasennon (kts. tiistain päivityksen linkki) kertaamisesta ja sen säilyttämisestä. Olennaista alasviennin rakentamisessa on siis hyvän asennon ylläpito, jolla estetään vastustajan hyökkäyksiä ja pidetään oma kroppa vahvana ja valmiina liikkeeseen.

Set-uppia lähdettiin toteuttamaan clinchistä eli tilanteesta, jossa molemmilla painijoilla on ote toistensa niskan takaa sekä kädestä. Otetaistelussa kerrattiin clinchiä: aina kun mennään kaverin lähelle ja otteisiin kiinni, altistutaan monille alasvienneille. Sama toimii myös toiseen suuntaan eli monia alasvientejä varten on päästävä vastustajan lähelle. Tärkeää on muistaa, että aloite lähelle hakeutumisessa tulee olla omissa käsissä eli jos vastustaja hakeutuu aggressiivisesti kiinni, on parempi purkaa otteita ja kiertää pois. Lähelle kannattaa hakeutua kun on valmis tekemään alasvientiä eli ei roikuta turhaa kaverin niskassa kiinni, vaan kun mennään kiinni, lähdetään hakemaan heti paikkaa omalle alasviennille ja toteutetaan se.

Samoin kuten shootissa, myös yhteen jalkaan menemisessä tärkeää on rakentaa tilaa omalle liikkeelle. Jos vastustaja on hyvässä painiasennossa, on jalkoihin pääseminen vaikeaa ja vastustajan puolustusmahdollisuudet hyvät. Set-up oli sama kuin tiistaina: omat otteet pidetään niskassa ja kaverin käsitaipeessa ja lähdetään "nykäisemään" kaveria hieman eteen päin. Tämä tapahtuu koko kropan voimalla eli liike tapahtuu pääasiassa jaloista, joista tulee myös voima liikkeeseen. Nykäisy aiheuttaa yleensä pienen vasteen, jossa vastustaja lähtee korjaamaan asentoaa hieman taakse päin. Tässä aukeaa tila omalle alasmenolle. Set-upissa oma etujalka on sama kuin vastustajan etujalka, johon hyökkäys kohdistetaan. Nykäyksen jälkeen lähdettiin välittömästi shoottaamaan etujalkaan siten, että oma etujalka tulee kaverin etujalan ulkopuolelle, ulkopuolen käsi kiertyy reiden alaosaan ja sisäpuolen käsi nilkkaa. Toisin kuin shootissa, pää tulee nyt sisäpuolelle. Oheisessa, melkoisen ysärissä videossa käydään läpi yhteen jalkaan menoa hyvin seikkaperäisesti. Mukana on myös set-uppeja.

Kun päästään käsiksi jalkaan, lähdetään tuomaan se omien jalkojen väliin. Aivan kuten shootatessa, on tärkeää että oma lantio on vahvana kropan "alla" eikä jää liian taakse eli niin sanottuun "perse-pitkällä-positioon". Näin ollen saadaan koko kropan voima vastustajan jalan haltuunottoa varten. Lähdimme nousemaan ylös kaverin jalka visusti omien jalkojen välissä. Jos vastustaja yrittää vetää jalkaansa pois, pysytään liikkeessä ja hyvässä asennossa ja astutaan jalka uudestaan omien jalkojen väliin. Tästä päästiin ensimmäiseen alasvientiin, jossa vastustajaa lähdettiin pyöräyttämään sidotun jalan suuntaan eli sinne, missä hänellä ei ole tukipistettä käytössä. Ulkopuolen käsi tuodaan kaverin nilkkaan ja sisäpuolen käsi lähtee "lyömään" sisäreiteen siten, että osumakohtana on olkapää. Pää tulee tässä vaiheessa jalan ulkopuolelle (tämä asettaa sen alttiimmaksi giljotiinille, kuin sisäspuolella pidettäessä, joten on erittäin tärkeää muistaa suojata päätä hartioiden väliin). Samalla lähdetään avaamaan ulkopuolen jalkaa pyöreällä liikkeellä taakse päin. Liike on hyvin samanlainen kuin tässä videossa kohdassa 0:40 alkavassa alasviennissä erotuksena se, että meidän tekemässämme alasviennissä molempien käsien liike kohdistuu nimenomaan jalkaan. Tärkeää on se, että koko kroppa on liikkeen takana eikä kaveria yritetä kaataa pelkästään käsivoimin. Liike on reilusti pyöreä eli kaveri on tarkoitus saada liikkumaan samaan tyyliin kiertäen kuin shootissakin.

Toisessa alasviennissä vastustajan jalkaa lähdettiin astumaan pois omien jalkojen välistä siten, että päädytään itse jalan ulkopuolelle. Oma kroppa pidetään koko ajan lähellä kaveria, jotta jalkaa ei tulisi kontrolloitua pelkästää käsien voimalla. Jalka pidetään korkealla ja vastustajan tukijalkaa lähdetään pyyhkäisemään alta pois. Tässä video:

Tärkeää yhden jalan alasvienneissä ja samalla muissakin alasvienneissä on periksiantamattomuus, hyvä painiasento ja liikkeen jatkuvuus. Kuten kahteen jalkaan shootatessa oli puhetta, auttaa hyvä painiasento tarvittaessa myös poistumaan epäonnistuneesta alasvientiyrityksestä. Huonossa asennossa toteutettu alasvientiyritys johtaa helposti siihen, että vastustaja pääsee sprawlaamaan päälle ja takaisin pystyyn pääseminen on vaikeaa. Tavoitteena on tietenkin rakentaa niin hyvä alasvienti, että se saadaan vietyä loppuun saakka. Kun kaverin jalka saadaan haltuun, säilytetään oma asento hyvänä ja pyritään taistelemaan jalan hallinnasta ja toteuttamaan alasvienti nopeasti. Tarkoitus ei siis ole roikkua jalassa/jaloissa kiinni päämäärättömästi, vaan ideana on lähteä toteuttamaan alasvientiä mahdollisimman nopeasti hyvää suoritustekniikkaa tietenkään unohtamatta.

Loppuun vielä drillivideo yhden jalan hyökkäyksistä. Tässä on hyviä pointteja painiasennosta ja erityisesti lantion asennosta shootattaessa. Lisäksi sitä eteen päin menevää liikettä ja sen semmoista :)

Tiistai 30.10.2012 - Shootin'

Tiistain tyttötreneissä shootattiin kovasti. Kertasimme pystypainiasennon ja siitä liikkumisen, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä hyvän shootti-set upin luomiseksi. Samat periaatteet pätevät edelleen, joten asiat voi kerrata vanhasta blogitekstistä.

Täytyy vielä hehkuttaa kaikkien treeneihin osallistuneiden loistavaa asennetta ja kovaa työmoraalia! Oli ilo olla paikalla. Sunnuntaina uudestaan.

sunnuntai 28.10. - spiderguardin purku

Jatkettiin vielä spiderguardista ja keskityttiin tänään ns. hookkien purkuun tilanteessa, jossa kaveri kontrolloi käsiä hihaotteella ja jalalla. Lyhyesti seuraavanlaista käytiin läpi:

* Tavoitteena on pysyä koko ajan pois kaverin päältä, eli tarvittaessa peruuttaa taakse ja pitää oma painopiste alhaalla.
* Kainalot kannattaa suojata tuomalla omia kyynerpäitä koko ajan kohti kylkiä.

Näillä kahdella periaatteella pääsee hyvin alkuun. Jos kaveri kuitenkin saa avattua kainaloa jalkahookkien avulla, voi hookeista pyrkiä eroon pyöräyttämällä kämmen joko ulko tai sisäkautta kaverin sisäreidelle/-säärelle. Yleensä apuna täytyy myös käyttää omaa lantiota, jolla työnnetään kaverin jalkaa poispäin.

Jos irrotus ei näin onnistu, ja kaverin spiderguard on vahva, voi hookkia purkaa myös peruuttamalla taakse päin siten, että hookin puoleinen jalka jää polviasentoon pystyyn. Kaverin jalka (kantapää) "kiilataan" polven päälle ja oma käsi repäistään vapaaksi.

Näin lyhyessä yksinkertaisuudessaan. Tiistaina pystyhommia.

Ensimmäistä kertaa kisoihin? Mitä siellä tapahtuu ja miten siitä kaikesta selviää?

Brasilialainen jiu-jitsu sekä lukkopaini ovat lajeja, joissa kilpailuita on tarjolla paljon ja monet harrastajat käyvätkin silloin tällöin testaamassa taitojaan kisamatolla. Pakollista kilpaileminen ei ole, mutta kisavalmistautuminen tuo helposti lisämotivaatiota harrastukseen ja kisamaton tapahtumat antavat perspektiiviä omaan osaamiseen. Kamppailu-urheilussa kilpaileminen on henkisesti vaativaa, onhan kyseessä mies vastaan mies tai nainen vastaan nainen vääntö. Kilpailemaan oppi kilpailemalla, joten jos kisahaluja on, niitä kannattaa lähteä toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Bjj:ssä ja no-gi lukkopainissa ottelijat on jaettu kokemuksen mukaan vyöluokkiin, ja ADCC kilpailuissa voi otella aloittelijoiden tai kokeneiden luokissa, joten vastaansa ottelijat saavat yleensä melko samantasoisia vastustajia. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on koota yhteen kilpailuun valmistautumiseen liittyviä vinkkejä sekä käydä läpi kisapäivän kulkua. Kokeneelle kilpailijalle nämä asiat ovat jo itsestäänselvyyksiä, mutta ensimmäisiä kertoja kilpailevalle niiden kertaaminen voi olla hyödyllinen ja mieltä rauhoittava juttu.

Lukkopainin huumaa.

Kilpailuihin valmistautuminen

Aloittelevan kilpailijan ei kannata stressata liikaa mahdollisista vastustajista, vaan ajatukset tulee kohdentaa omaan osaamiseen ja omiin vahvuuksiin. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa valmistautua. Tyttöryhmässä olemme suosineet menetelmää, jossa sparrierien pituus lyhenee kohti kisoja mentäessä ja viimeisellä viikolla ennen kisoja treenaillaan jo kevyemmin. Jos vielä kisoja edeltävänä päivänä haluaa käydä painimassa, kannattaa pitäytyä kevyessä sparrissa ja pitää kunnolliset palautukset erien välillä. Lepopäivä ennen kisaa ei ole lainkaan huono ajatus.

Painonpudotuksesta ei kannata tehdä liian suurta numeroa tässä vaiheessa kisauraa. Kyseessä ei ole fitnesskilpailu. Useimmiten ensimmäisissä kisoissa energiaa menee jännittämiseen ja ottelutilanteeseen tottumiseen, joten iso painonpudotus voi syödä suorituskykyä yllättävänkin paljon. Painonpudotus voi olla myös hyvin stressaava projekti, joten kannattaa miettiä, haluaako ottaa tätä ylimääräistä stressiä vielä kisajännityksen päälle. Bjj:ssä ja lukkopainissa punnitus suoritetaan juuri ennen ensimmäistä ottelua, joten aikaa tankkaukselle ei punnituksen jälkeen ole. Jos painoa haluaa pudottaa, kannattaa kysyä ohjeita tähän salin opettajilta.

Ensimmäisissä kilpailuissa ei kannata lähteä liikkeelle liian monimutkaisella gameplanilla, mutta olisi silti hyvä tietää miten ottelun haluaa aloittaa. Yleensä riittävä suunnitelma on päätös siitä, haluaako lähteä yrittämään alasvientiä vaiko vetää vastustajan guardiin. Ottelusuunnitelman laatiminen lienee helpointa oman ohjaajan kanssa. Pääpaino tulee olla niissä omissa vahvuuksissa.

Keskittymistä ennen ottelua.

Kisapäivän kulku

Tässä muistilista tärkeimmistä asioista:

- Monelta kisat alkavat, monelta on ilmoittautuminen?
Yleensä kaikki ilmoittautuvat joko aamulla samaan aikaan tai joissain tapauksissa riittää, että on paikalla oman ottelun aikaan. Joissain kisoissa ottelukaaviot tulevat näkyviin tapahtuman nettisivuille ennen kisojen alkua. Kaavioissa näkyvät otteluiden numerot, jotka kertovat sen, milloin oma matsi suurinpiirtein on vuorossa. Jos kaavioita ei ole nähtävillä etukäteen, ne löytyvät kisapaikan seinältä. Paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin, jotta ehdit tarkastaa ottelunumerosi ja vältät liian kiireen valmistautumisessa.

- Kisapaino
Jos olet epävarma painostasi, mene kisapaikalle hyvissä ajoin. Bjj:ssä ja lukkopainissa punnitus suoritetaan juuri ennen ensimmäistä ottelua, joten jos et punnituksessa ole painossa, on kisa sinun kohdaltasi ohi. Kisapaikalta löytyy testivaaka, jossa pääset testaamaan painosi. Punnitus suoritetaan täydessä kilpailuvaatetuksessa, joten sinun tulee alittaa painoraja otteluasu päälläsi. Vedä siis kisapaikalla otteluvarusteet päälle, ja käy heti testaamassa painosi. Painossa oleminen säästää sinua turhalta stressiltä, joten tämä osuus on hyvä hoitaa kuntoon heti kisa-aamuna.

- Otteluvarusteet
Bjj-puvun tulee olla puhdas ja ehjä. Liiton kilpailuissa (Finnish Open ja Sm) sallitut puvun värit ovat valkoinen, sininen ja musta, salikisoissa sallitaan muitakin värejä. Lukkopainivarusteiden tulee niin ikään olla puhtaat ja ehjät. Vetoketjut, taskut ja muut härpäkkeet housuissa tai paidassa eivät ole sallittuja. Bjj:ssä ei saa käyttää alasuojusta. Hammassuojat sekä pehmeät suojukset (esim. polvituet) ovat sallittuja. Henkilöllisyystodistus on hyvä olla mukana, sillä joissain kisoissa se tarkastetaan useampaan otteeseen.

- Lämmittely
Varmista oma ottelunumerosi ja seuraa kisojen kulkua. Lämmittele kunnolla. Tähän on monia tapoja, mutta itse suosin lämmittelyä, jossa sykkeet käytetään useamman kerran hyvin korkealla. Jos sinulla on taipumusta jännittää kovasti, auttaa kovatempoinen lämmittely ja sykkeiden nostaminen rauhoittumiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että vedät itsesi piippuun ennen matseja, vaan sitä, että hengästyt hieman ja saat kehosi heräämään. Varaa matkaan otteluasun lisäksi vähän lisävaatetta, jota voit laittaa ylle kun olet lämmitellyt ja siirryt odottamaan omaa otteluasi. Pyri pitämään lämpö yllä. Jotkut keskittyvät kuuntelemalla musiikkia lämmitellessään.

Lämmittelyä.

- Eväät
Kisapaikalle on hyvä varata mukaan eväitä painonpudotuksesta ja kisapäivän pituudesta riippuen. Jos tiedät, että edessä on pitkä odotus, ja olet hyvin painossa, kannattaa yrittää syödä edes jotain pientä kisapäivän aikana. Urheilujuomat ovat myös helppoja, ja tuovat tarvittaessa nopeaa energiaa. Kaikki eivät kisapäivänä halua syödä, mutta siitä huolimatta kannattaa varustautua edes pienillä eväillä. Kisapäivät voivat joskus venyä yllättävänkin pitkiksi.

- Ottelu
Seuraa ottelunumeroiden etenemistä ja kun oma numerosi tai nimesi kuulutetaan, siirry puvun tarkastuspisteeseen. Bjj-puku mitataan ja tarkastetaan, minkä jälkeen siirryt puntarille. Puntarin jälkeen voit joutua odottamaan hetken, että sinut ohjataan oikealle ottelualueelle. Tässä kohtaa tarvitsen mahdollisesti niitä henkkareita. Jos sinulle annetaan ottelualueelle mennessäsi ylimääräinen vyö, sido se päällesi oman vyösi päälle. Lukkopainissa voit saada käteesi nilkkanauhan, jonka sidot jalkaasi. Tämän tarkoitus on erottaa samanväristä pukua käyttävät ottelijat toisistaan.

Odota ottelualueen vieressä, kunnes tuomari kutsuu sinut matolle. Pieni kumarrus on aina paikallaan. Kättele tuomari ja vastustajasi, ja kuuntele tuomarin ohjeita. Kättelyn jälkeen tuomari käynnistää ottelun. Joskus vastustaja haluaa läpätä kättä päälle vielä tässä vaiheessa, ja on hyvää urheiluhenkeä läpätä takaisin. Sitten vaan toteuttamaan sitä omaa ottelusuunnitelmaa. Kuuntele ottelun aikana tuomarin komentoja, ja noudata niitä.

Ottelun päätyttyä tuomari nostaa voittaja käden pystyyn. Jos voitit, vedä lämmintä vaatetta niskaan ja ota selvää, koska ottelet seuraavan kerran. Pidä itsesi lämpimänä. Jos hävisit, yritä nauttia kisatunnelmasta ja keskittyä positiivisiin asioihin.

Urheilussa tunteet voivat välillä käydä kuuminakin, mutta pyri pitämään pääsi kylmänä. Tuomari on paikalla pitämässä huolta siitä, että kaikki menee sääntöjen mukaisesti. Sinun ei tarvitse huolehtia muusta kuin omasta ottelemisestasi ja käytöksestäsi. Vaikka turhautuisit ja tappio ketuttaisi, on ehdottoman tärkeää pysyä kohteliaana ja välttää turhaa draamaa. On erittäin tärkeää muistaa kätellä vastustaja (ja tuomari) aina ottelun jälkeen. Harmittaa saa, mutta sitä ei tule purkaa vastustajiin eikä tuomareihin. Noudata sääntöjä, pysy kohteliaana ja ole hyvä kilpakumppani.

Ottelu on ohi.

- Kulmamies
Jos valmentajasi ei ole mukana, yritä saada joku kaveri huutamaan sinulle vähintään otteluaikoja. Lukkopainissa kulmamies saa tulla ottelualueen kulmaan kun taas bjj-kisoissa kulmamiesten tulee pysytellä ottelualueen ulkopuolella. Lukkopainikisoissa on kohteliasta käydä ottelun jälkeen kättelemässä myös vastustajan kulmamies.

Kisojen jälkipuinti

Onnittelut, olet kilpaillut ensimmäistä kertaa. On aika pestä gi ja jälkipyykki. Voitit tai hävisit, käy aina läpi asiat, jotka menivät hyvin ja asiat, joita täytyy vielä treenata. Tähän saat apua ohjaajiltasi. Etenkin aloittelevana kisaajana on tarkoitus kerätä kisakokemusta. Häviämään ei tietenkään pidä lähteä, mutta mahdollisista tappioista ei pidä masentua liiaksi. Jokaisella hevosella on kengittäjänsä, eikä kukaan ole voittamaton. Omat reaktiot kisaamiseen voivat olla yllättäviäkin, ja niiden kanssa oppii elämään kun vie itsensä riittävän usein kisatilanteisiin. Kaikki kokemus on plussaa. Kun suhtaudut kisaamiseen avoimin mielin ja keskityt positiivisiin asioihin, alkaa homma takuuvarmasti sujua. Liika häviämisen pelko tai liian kovat itselle asetetut paineet eivät varmasti auta kisoissa menestymiseen. Vaikka kilpaileminen on vakavaakin, ei sitä tule ottaa kuitenkaan liian vakavasti. Ajatuksenahan on se, että vasta mustalla vyöllä ne kilpailut oikeasti alkavat ja kaikki ennen sitä on harjoitusta ;)

Tässä linkki IBJJF-liiton bjj/no-gi-sääntöihin, joihin kannattaa tutustua huolella ennen kisoja. ADCC-liiton lukkopainisäännöt löytyvät täältä. Painoluokat ja otteluajat voivat vaihdella kisakohtaisesti, mutta kisakutsussa on ilmoitettu kunkin tapahtuman säännöt.

Välillä kisojen päätteeksi saa kumartaa mitalin.

Tsemppiä kisoihin!

London open & No-gi European open 20.- 21.10.2012

20.-21.10.2012 oteltiin sekä Lontoon avoin bjj-turnaus että no-gi euroopanmestaruuskilpailut. Jyväskylän Fight Clubia olivat edustamassa Elina ja Hanna, joista ensimmäinen urakoi molemmat kilpailut jälkimmäisen keskittyessä lukkopainiin.

Elinan urakka alkoi lauantaina aamulla omalla painoluokalla sinivöiset -69 kg. Vastassa oli Kirsty Fright. Ottelu alkoi suunnitelman mukaan gaurdiin vedolla ja vahvalla guardipelillä. Elina päätyi scramble-tilanteesta päälle, mutta toinen peräkkäinen scramble vei Elinan taas alle ja toi vastustajalle pisteet sweepistä. Tiukka loppukiri oli tasoittaa pelin, mutta Elina ei saanut viimeisteltyä hyvin rakennettua triangelikuristustaan. Harmittavan niukka tappio ja tuloksena pronssia.

Sinivöiset naiset -69 kg

Edessä oli pitkä ja puuduttava odotus illan avointa painoluokkaa varten. Elina pääsi suoraan toiselle kierrokselle, mistä johtuen ensimmäisen matsin odotus venyi lähes kahteen tuntiin. Vastaansa Elina sai tanskalaisen Ambar Villagránin. Ottelu lähti taas hyvin liikkeelle ja Elina vaikutti sähäkämmältä kuin aamuisessa ottelussa. Vastustaja pääsi kuitenkin livahtamaan hyvien kontrollien kanssa guardista ohi, ja viimeisteli ottelun nopeahkosti sivukuristuksella. Avoimesta ei siis tällä kertaa tullut sijoitusta.

Elina edustaa.

Sunnuntaina oli vuorossa no-gi lukkopainin Euroopanmestaruusturnaus. Elina aloitti kisapäivänsä ottelulla saksalaista Anke Muelleria vastaan. Vastustaja veti heti ottelun alussa guardin kiinni ja siitä alkoi uuvuttava taistelu käsilukkoa vastaan. Anke eristi Elina käsiä ja sai pidettyä guardin korkealla. Elina ei päässyt käynnistämään omaa peliään, vaan vastustaja sai lopulta tiukan käsilukon kohdalleen ja vei voiton. Tuloksena Elinalle omasta sarjasta siis pronssia.

Sinivöiset naiset -66,5 kg

Allekirjoittava oli valmiina ottelemaan pieneksi muodostuneessa purppurapaitaisten naisten -66,5 kg sarjassa. Vastustaja saapui lukuisten kuulutusten jälkeen paikalle 1,5 paunaa ylipainoisena. Paunan pudotus ei riittänyt, ja hänet diskattiin sarjasta. Tuloksena siis em-kultaa hylkäyksellä. Tämä ei ollut mitenkään ilahduttava aloitus päivälle, mutta illalla oli luvassa vielä avoimet painoluokat.

Illalla starttasimme ottelut samaan aikaan. Elina kohtasi jälleen edellispäiväisen vastustajansa Ambarin. Elina sai haluamansa alun otteluun, mutta jäi nopeasti suoraan nilkkalukkoon. Itse kohtasin ensimmäisellä kierroksella Elisabeth Olbertin. Ottelu alkoi hieman hermostuneissa merkeissä, ja en saanut alasvientejä haettua. Päädyimme lopulta mattoon vastustajan guardiin vedon seurauksena. Minä yritin ohittaa guardia ja vastustaja yritti sweepata. Tuloksena voitto minulle eduin 2-1.

Toisella kierroksella kohtasin Rebecca Hillin. Päädyin ilokseni taas päälle kaverin istuttua alas. Sain pidettyä guardin hyvin auki ja lopulta pääsin myös ohittamaan. Ohituksen jälkeen sain vastustajan selän, josta rnc löysi tiensä kohdalleen. Tuloksena voitto lopetuksella.

Kolmannella kierroksella vastaan asteli Charlotte von Baumgarten. Vastustajan otteet olivat alusta asti varmat ja määrätietoiset, ja aloin hieman turhaan pakitella yritysteni kanssa. Päädyimme mattoon Charlotten alasviennillä. Guardipelini toimi kohtuullisesti, mutta varoivaisuuteni maksoi lopulta selkäkontrollin vastustajalle. Jouduin taputtamaan takakuristukseen vain hieman ennen loppua. Matka päättyi siis kolmannelle kierrokselle, mutta tuloksena kuitenkin ilahduttavasti pronssia avoimesta.

Purppurapaitaiset naiset, avoin painoluokka.

Tiistai 23.10. - Spiderguardin ohituksia

Elikkäs, Idan leiriltä kertauksena tehtiin spiderguardin ohituksia. Tällä kertaa ehdittiin keskittyä tilanteeseen, jossa kaverin molemmat jalat ovat lantiolla, ja tällä on molemmista hihansuista otteet - vähän niinkuin vastaiskuna sunnuntain spiderguard -sweepeille. Katsottiin myös yleisesti spiderin puolustukseen liittyviä seikkoja: täytyy pysyä takana ja pitää painopiste (=lantio) alhaalla, sillä kaverin sweepit toimivat nimenomaan tilanteesta, jossa tämä pääsee ns. alle. Kyynerpäät pidetään tuttuun tapaan lähellä omia kylkiä.

Ekana katsottiin versio, jossa kaverilla on kyllä ote hihoista, mutta tämä ei vedä käsiä. Tällöin haetaan oma ote polven kohdalta housuista, vedetään kaverin jalat mattoon ja liikutaan samalla taakse päin räjähtävästi (tai niin nopeasti kuin pystyy:). Omat kädet pidetään suorina ja paino niiden päällä - asento vastaa hieman käsilläseisontaa. Kierretään kaverin ohi ja otetaan kunnolla haltuun joko sivusidonta tai polvi pakilla.

Toisena vaihtoehtona katsottiin tilanne, jossa kaveri levittää polvilla käsiä auki. Tällöin kierretään omat kädet ulkokautta kaverin jalkojen ali, otetaan ote ja liikutaan samalla taaksepäin sprawlaten siten, että saadaan kaverin molemmat jalat painettua mattoon ja kaveri kyljelleen. Rintakehä viedään kaverin reiden päälle ja pidetään oma painopiste alhaalla. Otetaan ote kaverin lantion ympäri ja toisella kädellä päälimäinen polvi haltuun. Tullan ohi ja otetaan sivusidonta haltuun.

Tällaista tänään. Sunnuntaina jatketaan spiderin ohituksella.

sunnuntai 21.10. - spider guard

Idan leiriltä poimittua ja sovellettua:

Spiderissa on syytä pitää kaveri kontrollissa molemmin puolin. Kontrollipisteitä voivat olla hihansuut, liepeet, kaulukset, nilkat jne. käsillä sekä lantio, jalat, kädet jaloilla. Hyvä muistisääntö on, että vähintään kolmella pisteellä täytyy olla kaverissa kiinni, muuten kaveri tulee ohi. Tämän lisäksi oma lantio pyritään pitämään kaverin keskilinjalla. Jos käyttää jalkaa käden kontrollointiin, oikea paikka jalkapohjalle on kaverin kyynertaipeessa, ei hauista vasten. Kaveri pitäisi saada itsen päälle, jotta spiderista pääsee kunnolla hyökkäämään.

Katsottiin pari sweeppiä ja yksi lopetus. Ensimmäisessä sweepissä lähtötilanne oli siten, että kontrolloituna on kaverin molemmat hihat sekä omat jalat ovat kaverin lantiolla. Lähdetään vaihtamaan hihaotteet siten, että (esim.) vasemmalla kädellä otetaan ristiin kaverin vasemmasta kädestä ote, ja oma oikea käsi siirtyy kontrolloimaan kaverin vasenta nilkkaa. Myös jaloilla vaihdetaan paikkaa: vasen jalka siirtyy oikean jalan paikalle kaverin lantiolla, varpaat ulospäin osoittaen. Oikea jalka tiputetaan alas ja samalla käännytää kyljelleen kaveria kohti ja pyyhkäistään omalla oikealla jalalla maata pitkin kaverin oikeaa jalkaa, jotta tämä kaatuu. Noustaan päälle.

Jos kaveri väistää tämän nostamalla oikean jalan pois alta, vaihdetaan taas jalkojen paikkaa: oikea nousee lantiolle ja vasen tiputetaan kaverin oikean jalan nilkan taakse. Nosteaan lantiojalalla kaveria hieman ilmaan ja samalla vedetään käsiotteessa ollut jalka ylös. Noustaan päälle. Tämä koko "toisen" sweepin voi toki tehdä suoraan alkuperäisestä asemasta, ei vain kontrata kaverin puolustusta.

Lopuksi katsottiin vielä triangeli tilanteesta, jossa hallussa on molemmat hihat, toinen jalka on lantiolla ja toisella haetaan kaverin käsi haltuun ja vedetään samalla kaveri itsen päälle. Kättä kontroilloinnut jalka ampaistaan kaverin niskan yli käyttämällä lantiolla olevaa jalkaa ponnitukseen. Suljetaan (edes osittainen) triangeli ja vedetään kaveri alas. Triangeli kiristetään maassa hakemalla oikea kulma, apuna voi ottaa niskan yli menevästä jalasta nilkan kohdalta kiinni, purkaa triangelin hetkeksi ja käyttää toista jalkaa apuna kulman hakemiseen, jonka jälkeen kiristetään koko paketti uudestaan kiinni. Paljon oli oikeaa ja vasenta. Toivottavasti muistuu mieleen.

tiistai 16.10. - Half-guardista ohi osa 2

Edellisen viikonlopun leirillä Shanti veti yhdet treenit half-guardin ohitusta, jota sitten kävimmekin tuoreeltaan läpi tiistain treeneissä. Liian usein halffitreenit lähtevät liikkeelle positiosta, jossa kaverin jaloista on jo päästy ohi kontrolloimaan lantiota. Treeneissä lähdettiin aluksi hakemaan tuota positiota hieman kauempaa: kaveri alla otti halffin, mutta siten, että päällä olija jäi vielä kauas lantiosta. Tästä monet alla olijat pelaavat mm. z-guardia.

Tilannetta lähdettiin purkamaan siten, että päälläolija kontrolloi kaverin lantiota halffissa olevan jalan puoleisella kädellä/hartialla sekä päällä. Tärkeintä on jälleen kerran pitää oman käden kyynerpää lähellä omaa kylkeä. Toisella kädellä kontrolloidaan omien jalkojen välissä olevaa kaverin jalkaa, polven kohdalta lienee helpoin kontrollipaikka. Allaoleva kaveri on aluksi kyljellään, ja päällä olijan eka tehtävä onkin saada kaverin lantio mattoon. Tämä tapahtuu eräänlaisella kiertävällä liikkeellä, jossa omien jalkojen avulla siirretään kaverin jalkaa suoraan linjaan kaveriiin nähden ja haukataa tämän reisi omien reisien väliin. Lantiolla olevalla kädellä sekä koko yläkropalla autetaan myös kiertoliikettä ja plokataan samalla kaverin päälimmäistä jalkaa. Kun kaverin jalka on saatu suoraan linjaan, pidetään huoli omasta tasapainosta kääntämällä omaa ulointa jalkaa hieman ulospäin.

Kun lantio on näin saatu mattoon ja on hallussa, voidaan lähteä ottamaan yläkropan kontrollia. Vaihtoehtoisesti voi käyttää joko pääkäsiotetta tai hakea molemmat underhookit. Oma lantio viedään mattoon ja irrotetaan ensin polvi kaverin halffista tuttuun tapaan viemällä jalkaterä lähelle kaverin takamusta ja työntämällä tätä polvesta. Tämän jälkeen viedään oma polvi mattoon*, eli istutaan kaverin mountissa siten, että nilkka on yhä kiinni kaverin halffissa.

Lähdetään auraamaan kaverin kädet tämän kropan yläpuolelle omien underhookkien avulla. Tuodaan vapaana oleva jalkaterä kaverin lantiolle ja painetaan kaverin lantio ja halffi auki jalkaterien avulla. Tässä vaiheessa nopeimmat ehtivät jo mounttiin, mutta position varmistamiseksi viedään ensin toinen jalka ns. polvi pakilla asentoon kääntämällä jalkaterä kropan yli, viedään toinen jalka mattoon ja polvi edellä kohti kaverin kainaloa ja sen jälkeen myös vatsan poikki kulkeva jalka kaverin kainaloon. Ollaan suoraan high mountista, josta on hyvä lähteä hyökkäämään.

Lantio pysyy koko ohituksen ajan matalalla paineen turvaamiseksi!

* Tässä kohdassa voi viedä polven myös ristiin ja tulla ohi sivusidontaan. Itselle leirillä tehty ratkaisu oli uudempi, ja siirtyminen suoraan high mounttiin tekee tekniikasta monessa mielessä houkuttelevan. Painopistekin tuntui hyvältä kun lantiota ei tarvitse nostaa missään vaiheessa tekniikkaa.

sunnuntai 14.10. - Half-guardista ohi

Heli veti treenit osan porukasta ollessa Kööpenhaminan leirillä. Helin kuvaus treeneistä:

Treenailimme tänään half-guardin ohitusta. Aluksi lähdimme kokeilemaan ns. perusohitusta tilanteesta, jossa kaveri on ottanut alta jalan tiukasti kontrolliin ja itse on kaverin lantion päällä polvillaan/pienessä kyyryssä. Tavoitteena tässä tilanteessa olisi siis saada kaverin selkä mattoon, ottaa itse hyvä kontrolli päältä ja ujuttaa kiini jäänyt jalka ohi.

Moni lähtee halffiin päästyään/jouduttuaan suin päin lyömään yläkropalla painoa kaverin päälle, mutta maltillisempi lähestymistapa on usein toimivampi. Saadaksemme kunnon kontrollin yläkropasta, on meidän ensimmäiseksi saatava kaverin päällimmäinen kainalo haltuun. Tätä voi lähteä hakemaan ujuttamalla vähitellen omaa kättään kaverin lantiota ja kylkeä pitkin kohti kainaloa. Samalla on tärkeä muistaa pitää oma kyynärpää tiukasti suljettuna, ettei kaveri saisi kaivettua vastaavasti itselleen kainaloa ja sitä kautta tietä selkäpuolelle. Mikäli kaverin kainalo pääsee irti kontrollista kesken ohituksen, on parempi peruuttaa suosiolla takaisin jalkojen päälle ja aloittaa kaivaminen uudestaan sieltä.

Kun kainalo on hallussa ja kaverin selkä ja hartiat ovat mattoa vasten, voimme samalla vahvistaa kontrollia tuomalla hartialla painetta kaverin kurkulle. Tällöin oma olkapää kannattaa mieluummin liu'uttaa paikalleen ”alakautta” rintakehältä alkaen, kuin vain painaa se päältäpäin kaverin kaulalle/naamalle. Näin saamme eliminoitua kaverin liikkumisen huomattavasti tehokkaammin.

Saatuame kaverin yläkropan haltuun, on aika alkaa vapauttaa jalkaa guardista. Ensimmäiseksi meidän täytyy saada nitkutettua vähintäänkin oma polvi esille kaverin jalkojen välistä. Joskus tämä vaatii jalkojen nostamista ihan suoraksi asti ja pientä pomppimista, että polvi vapautuisi. Kun polvi on saatu esille, se käännetään mattoa vasten samalle puolelle kuin muukin kroppa. Nyt voimme lantiota eteenpäin kääntämällä liu'uttaa jalan polvi edellä ulos guardista. Toisella jalalla voi lisäksi auttaa ”potkaisemalla”, jos nilkka jää vielä jumiin guardiin. Jalan tultua ohi käännämme oman lantion taas mattoa vasten ja otamme hyvän sivukontrollin.

Lisäsimme halfin ohitukseen lisämausteeksi myös ezekiel-kuristuksen. Ezekielissähän toinen käsi on kaverin niskan takana, sillä tartutaan toisen käden hihaan ja tämä päällimmäinen käsi käännetään kaverin kaulan päälle kuristamaan. Tämä toimii hyvin halfin yhteydessä tilanteessa, jossa oma yläkroppa on tullut jo valmiiksi kaverin päälle. Tällöin toinen käsi on usein jo valmiiksi kaverin niskan alla ja toisella kädellä ulottuu kuristamaan paremmin, kun se ei ole kaverin kainalossa (tämä tosin heikentää kontrollia kaverin yläkropasta). Kuristus voi toimia joko sellaisenaan lopetuksena tai sitten hämäyksenä, jonka avulla pääsemme ohittamaan halffin. Puolustaessaan kuristusta kaveri ei pysty samanaikaisesti kontrolloimaan jalkaa ja se onkin usein aika helppo liu'uttaa ohi samoja periaatteita noudattamalla kuin normaalissakin ohituksessa.

Vieraissa: Ida & Shanti 's Autumn BJJ Bonanza

Kun ei saatu tarpeekseen Idan leiristä Jyväskylässä, suuntasimme Hannan, Elinan ja allekirjoittaneen kanssa Kööpenhaminaan Idan ja tämän niin ikään mustavöisen treenikaverin Shanti Abelhan BJJ-leirille näiden kotisalille Kööpenhaminaan. Historialliseksi leirin teki se, että matolla oli yhtä aikaa 4 mustavöistä, 8 ruskeavöistä, 2 purppuravöistä ja useita sini- ja valkovöisiä naisia ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa.

Ohjeita kuuntelemassa ©Hanna Hirvonen

Ida ja Shanti vetävät salillaan vakituisesti tyttöjen bjj-vuoroa, ja ohjaajakokemuksen kyllä huomaa. Asiaa oli sopivasti kuuden treenin verran, joskin olisimme toivoneet vielä enemmän sparria. Se kun yleensä on parasta antia naisten leireillä. BJJ-treenien lomassa ehdittiin ottaa myös yhdet no-gi painit ja samalla Hanna ja Elina saivat kaipaamaansa valmistautumista ensi viikon no-gi EM-kisoja varten.

Kööpenhaminaa ehdittiin katsoa pikkuisen ennen ja jälkeen leirin, mutta muuten viikonloppu meni painin ja levon merkeissä. Paikalla oli myös tanskalaista bjj-mediaa, ja tanskankielen taitoiset voivat lukea Jonas Eggersin mietteitä tyttötreeneistä bjjnews.dk -sivulta. Myös kuvia on nähtävissä saman linkin takana.

Shanti ja Ida olivat innoissaan kun pääsivät kuvaan luchadora -porukan kanssa ©Hanna Hirvonen 

Mahtihommia. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

tiistai 9.10. - Kilpparista pois!

Selkäkontrolli on ehkäpä koko painin pahin paikka joutua tai paras positio saavuttaa - niin pisteiden kannalta kuin muutenkin. Teemana tänään oli ajoissa reagoiminen: paetaan selkäkontrollia jo ennen kuin kaveri on sen saanut. Lähtötilanteeksi valikoitui kilppari, koska sieltä sitä selkääkin usein haetaan.

Kerrattiin kaksi pakosuuntaa siinä tapauksessa, jos kaveri on saanut kilpparin hallintaan eli päässyt hartialinjan taakse. Ensimmäisessä käännytään ns. kaveria kohti. Väliin laitetaan ensin kaverin puoleinen käsi "raamiksi", lähempää jalkaa voidaan liu'uttaa vähän taakse ja toinen jalka siirretään tämän tilalle. Lyhyesti sanottuna palautetaan guardi.

Guardia voi lähteä hakemaan myös ns. kaverista pois päin oman olan yli pyörähtämällä. Kuperkeikan täytyy olla tarpeeksi voimakas, eli lantio työntää ja jalat ovat tukevasti ponnistamassa samalla tavoin kuin sillatessakin. Väliin kannattaa jälleen laittaa raamit, jotta kaverin ei ole niin helppo pysyä iholla kääntymisen aikana.

Kilppari on neutraali positio vain jos ei kaveria päästä hallitsemaan sitä. Moni osaa kyllä pysyä iät ja ajat pienenä kippurassa, mutta silloin myös päällä olija saa rauhassa rakentaa hyökkäystä. On pakko liikkua, jos aikoo paeta, ja samalla huolehtia, ettei kaveri pääse hakemaan kuristuksia tai muita lopetuksia.

Ida Hanssonin seminaari 5.-7.10.2012

Viikonloppuna järjestettiin Fight Clubin toinen naisille suunnattu lukkopaini- ja bjj-leiri. Vetäjäksi saapui tälläkin kertaa ruotsalainen mustavyö Ida Hansson. Viikonlopun ohjelmassa oli kolme bjj-treeniä, kaksi lukkopainitreeniä sekä yksi sparrivuoro. Perjantain harjoitukset olivat myös pojille (ja miehille) avoimet ja 11 rohkeaa uskaltautuikin paikalle. Seminaariin osallistui koko viikonlopun aikana 26 tyttöä.

Lauantaiaamun kimppakuva

Bjj-treenien teemana oli spiderguard, jota pelattiin sekä alta että päältä. Lukkopainissa keskityimme butterfly-sweeppeihin sekä selkäkontrollin hakuun. Leiri oli jälleen kerran erinomaisesti rakennettu: tekniikkaa käytiin läpi maltillisesti ja sen hiomista jatkettiin useiden tehtäväsparrien avulla. Loistava leiri, kiitos Ida ja kiitos kaikki osallistujat!

Ladies in black - Ida Hansson & Jyväskylän Fight Like a Girl Club

Tiistai 02.10.2012 - Lopetuksia selästä

Tiistain harjoituksissa kerrattiin selkäkontrollia ja opeteltiin muutama lopetus.

Kertasimme hiljattain läpikäytyä selkäkontrollia drillaamalla tärkeimpiä yksityiskohtia. Selkäkontrollissahan tärkeää on hyvä vastustajan ylävartalon hallinta. Tavoiteltavin ote on seatbelt-ote eli toinen käsi tulee kaverin kainalosta ja toinen pään edestä. Vaihtoehtoisena otteena toimii tupla-underhook eli molemmat kädet tuodaan kaverin kainaloiden alta. Tärkeintä on kuitenkin se, että oma rintakehä pysyy kaverin yläselkää vasten, vaikka tämä lähtisikin pyörimään. Toinen tärkeä kohta on jalkojen käyttö: vaikka hookkeja ei heti saisikaan sisään, tulee jalkoja hyödyntää kontrolloinnissa puristamalla polvia yhteen vastustajan lantion/selän ympärille. Jos yksi hookki on jo sisässä, haetaan kaveri sille kyljelle, jonka puolella hookki on. Tämä estää (hyvän yläkropan kontrollin ja polvien puristuksen kanssa) tehokkaasti vihulaisen pakenemisyritykset. Tämän jälkeen lähdetään uhkaamaan kuristuksella ja puristamaan "freimiä" kaverin lantion ympärille. Kun puristus lantiolla on kohdallaan, oikaistaan omaa selkää ja suoristetaan samalla kaveria. Tällöin kylki aukeaa helpommin ja toinen hookki on hyvä ujuttaa sisään. Kalastelu eli hookin koukkiminen ja väkisin sisään runnominen ei aina ole se paras mahdollinen vaihtoehto, vaikka joskus siihenkin joutuu turvautumaan. Jos kuristus tuntuu uppoavan hyvin, ei toista hookkia välttämättä edes tarvita.

Kävimme läpi kaksi kuristusta: arm-in-rnc ja käsitriangeli. Lähdimme tekemään näitä kuristuksia reaktiona kaverin pakoyrityksiin. Kumpikaan lopetuksista ei ole ns. korkean prosentin tekniikoita, mutta nimenomaan toisen pakoyrityksistä niille saattaa hyvinkin aueta paikkoja. Arm-in-rnc:lle aukeaa paikka, jos selässä olijalla on seatbelt-ote ja kaveri lähtee pakenemaan pään puoleisen käden suuntaan. Tällöin omaa rintamasuuntaa lähdetään kääntämään niin, että hartialinja kääntyy 45-90 astetta kaverin hartialinjasta poispäin. Samalla kun käännytään, liutetaan käsien "solmukohta" kaverin kainalon läpi kohti tämän selkää. Osittain kainaloon jäävä käsi tuodaan omalle hauikselle ja koko paketti kiristetään kuin rnc eli tuodaan kyynärpäitä kohti toisiaan ja vedetään koko nippua samaan aikaan hieman ylöspäin. Rintamasuunnan vaihto on tärkeää, jotta kädet saa kunnolla läpi ja hyvää kulmaan.

Toisena kuristuksena oli perusarmtriangel, mutta siirtymä siihen tehtiin selästä. Kaverin pakosuunta on edelleen sama eli hän lähtee tuomaan selkää mattoon kaulan puoleisen käden suuntaan. Tällöin lähdetään itse siirtämään käsien "solmukohtaa" eri suuntaan kuin ensimmäisessä kuristuksessa. Kaverin tuodessa selkää mattoon lähdetään liikkumaan pois alta ja liikutetaan tuo "solmukohta" kaverin niskan alta. Tästä päädytään vatsalleen kylki vasten kaverin kylkeä. Oma pää tuodaan mattoon kaverin pään viereen, ja se pidetään siinä. Itse kuristuksen kiristys hoituu omaa olkapäätä mattoon tuomalla. On siis tärkeää, että siirtymävaiheessa pyritään liuttamaan olkapää mahdollisimman tiukasti kaverin leuan alle. Oma olkapää tunkataan kaverin olkapään alapuolelle. Tämän jälkeen painetaan lantiota mattoon (ja se pää pysyy edelleen matossa) ja aletaan painaa omaa kaverin kaulalla olevaa olkapäätä kohti mattoa. Jos kiristystä ei tule, voi lantiota kävellä hitaasti irti kaverista. Tärkeitä yksityiskohtia ovat juurikin tuo pään pysyminen matossa ja kiristyksen hoitaminen olkapään avulla.

Treenien päätteeksi myönnettiin iso liuta Star Wars -tarroja ansioituneille tyttöpainijoille. Hyvä tytöt!

No-gi Finnish open 2012

29.-30.09 Oteltiin Turussa ensimmäiset no-gi lukkopainin Finnish openit. No-gi lukkopaini on hieman erilaista kuin Suomessa tutumpi ADCC lukkopaini. Kyseessä on on bjj-säännöillä käytävä lukkopaini, jossa kilpailijat on jaettu bjj:n tapaan "vyö"kategorioihin. Finnish openeissa Fight Clubin tyttöjä oli edustamassa ainoastaan Elina, joka otteli sarjassa sinivöiset naiset -66,5 kg.

Sarjaan oli ilmoittautunut neljä osallistujaa. Elina suuntasi terävän lämmittelyn jälkeen ensimmäiseen otteluunsa, jota ei kuitenkaan käyty vastustajan jätettyä saapumatta paikalle. Ensimmäisestä ottelusta siis walkover-voitto ja paikka finaalissa. Finaaliin vastustajaksi asettui Jenny Huikuri Lahdesta. Ottelu alkoi maltillisen tunnustelun merkeissä. Elina haki guardiin vetoa ja pääsikin nopeasti suljettuun guardiin. Guardista Elina sai napattua nopeasti omoplatan kiinni. Pienen hienosäädön jälkeen lopetusyritys kääntyi sweepiksi ja Elina pääsi päälle half guardiin.

Elinan vauhdikas omoplata-sweeppi.

Vastustaja otteli vahvasti alta ja haki sinnikkäästi sweeppejä. Elinan oli keskityttävä huolelliseen puolustukseen ja sweeppiyritysten torjumiseen. Omien hyökkäysten rakentaminen hidastui ja Elina sai yhden passiivisuusvaroituksen. Maltti kuitenkin riitti ja Elina sai pelattua lopun otteluajan riittävän aktiivisesti. Tuloksena 2-0 voitto ja kultamitali Jyväskylään! Ahkera kisaaminen ja säännöllinen harjoittelu ovat tuottaneet tulosta.

Elynan ja Jennyn mitalipose.

Tiistai 25.9. sekä sunnuntai 30.9. - Kropat kuntoon!

Painiminen kuormittaa kroppaa, kovasti. Fakta on myös, että miehet tuppaavat olemaan vahvempia, jolloin naisten on hankalaa saada kevyttä treeniä sekatreeneissä. Tämän lisäksi päänvaivaa tuottavat (ainakin treeninvetäjän kuin myös kanssatreenaajan näkökulmasta) erittäin liikkuvat nivelet, joita sitten väännellään mitä ihmeellisimpiin positioihin. Nivelet ja etenkin niska ovat kovilla jatkuvasti. Voimaakin olisi hyvä olla.

Tämä kuva ei liity suoraan näihin treeneihin, mutta sopii tähän yhteyteen kuin Emmi jumppapallon päälle.

Tämän viikon teemana meillä oli kehonhuolto. Tapoja on monia, ja tärkeintä olisi oppia kuuntelemaan omaa kroppaa, milloin ja millaista huoltoa se kaipaa. Pyydettiinkin paikalle asiantuntija meitä neuvomaan: Liikemies Ossi Valpio (kansanomaisesti voisi kai sanoa liiketerapeutiksi). Olen itse ollut Ossin hoidettavana viiden vuoden ajan, siitä lähtien kun tämä vielä opiskeli alaa. Viiden vuoden aikana oma lajini on vaihtunut capoeirasta painiin, ja Ossi on valmistunut hierojaksi ja opiskellut eteenpäin ihmiskehon ihmeelliseen maailmaan. Paini ja sen vaikutus kropalle on ollut esillä aina tavatessa, ja päädyttiin lopulta pitämään tämän viikot treenit Ossin johdolla.

Ossin lähestymistapa on ns. FMS -systeemi. Lähtökohtana on seitsenosainen testi, jolla tarkkaillaan kehon liikkuvuutta, liikeratoja ja tasapainoa sekä etenkin kehon symmetrisyyttä. Eli toisin sanoen ns. puolieroja. Tämän lisäksi testillä etsitään myös mahdollisia kipuja kropassa. Jos kipuja on - vaikkapa vihlontaa ja säteilyä hartiassa - kropan luonnollinen toiminta häiriintyy kun se pyrkii liikkumaan siten, ettei kipua syntyisi. Tämä johtaa usein kierteeseen. jossa pikkuhiljaa koko tyyppi on kireä - fyysisesti ja henkisesti :) - ja lihakset ja liikeradat eivät toimi normaalisti. Kivuista on siis päästävä eroon, eikä ylipäätään kannattaisi tehdä liikkeitä, joiden aikana kipua esiintyy. Oman kropan kuuntelussa kivun tunnistaminen on siis ensimmäinen askel onneen.

Viime tiistaina tehtiin kaikille tytöille testi. Tämän pohjalta jokainen sai omalle kropalle suunnattuja harjotteita, joiden tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja tasapainoa. Kroppaa pitää kuunnella näissäkin harjotteissa: jos toinen puoli tuntuu vaikeammalle, kireämmälle jne., on sitä treenattava enemmän. Tämän lisäksi Ossi neuvoi erilaisia itsehierontamenetelmiä, joiden avulla hoitaa lihasjumeja ja jäykkyyksiä, myös mahdollisia kiputiloja. Näillä voi myös korvata monia venytyksiä.

Testeissä pystyi myös hieman näkemään, miten paini vaikuttaa kroppaan. Monella guardin pelaajalla on kireät lonkankoukistajat ja nivuset ja ns. sokeat pakarat. Itse kuulun tähän joukkoon, ja samaa ongelmaa on monella istumatyötä tekevällä. Pakaran lihakset eivät enää muista miten ne toimivat. Kropan kiertoharjoitukset sekä keskivartalon aktivointiin liittyvät harjoitteet koskettavat kaikkia.

Pointti on siis se, että jokainen sai välineitä ja harjotteita oman kehon huoltoon, ja samalla vetäjät, eli minä ja Hanna, välineitä treenien vetoon ja valmentamiseen. Henkilökohtainen tavoitteeni on, että ihmiset oppisivat tunnistamaan milloin koskee, pitäisivät itsensä kunnossa ja kehon hallinnan (ja symmetrian) parantuessa myös turhat loukkaantumiset jäisivät pois. Kun keho on saatu toimimaan paremmin, haastetaan sitä pikkuhiljaa painoilla ja muulla. Mutta muuten lähtökohtana on "lasten leikki".

Yhteistyö Ossin kanssa jatkuu. Projekti "Jyväskylän Fight, Train and Care Like a Girl" on alkanut. No, projektille voi antaa jonkun muunkin nimen, mutta aloitetaan tällä :D.