Sunnuntai 21.2. - Peruskurssi: Kauluskuristuksia

Peruskurssin vikoissa treeneissä tutustuttiin pukupainin hienouksiin kuristusten muodossa. BJJ:ssä puku on siis olennainen osa kamppailua ja sitä voi hyödyntää sekä otteiden hakemiseen, kaverin kontrollointiin, horjuttamiseen että myös lukuisiin lopetuksiin. Pukuotteissa tyyli on suhteellisen vapaa, kunhan muistaa, että muita sormia kuin peukaloa ei saa laittaa kaverin hihan tai lahkeen sisään.

Ensiksi katsoimme ristikuristusta suljetusta guardista tehtynä. Haetaan toisella kädellä ote kaverin ristikkäisestä kauluksesta siten, että neljä sormea menee kauluksen sisään ja peukalo jää kaverin kaulaa vasten. Ote kannattaa hakea niin syvältä kuin saa, mieluiten ihan niskalapun kohdilta. Tästä nykäistään kaveria kädellä alaspäin ja samalla autetaan jaloilla. Jalat tuodaan kaverin hartioiden ympärille, jolloin tämän on vaikea palauttaa hyvää posturea. Lähdetään tuomaan toinen käsi kiinni olevan alta samanlaiseen otteeseen toiselle puolelle. Mikäli kaveri tuo leukaa rintaan tai tilaa on muuten vähän, voidaan ensimmäisellä kädellä aurata kaverin leukaa hieman ylöspäin - kuitenkin ote koko ajan kiinni pitäen. Kun molemmat kädet ovat ristikkäin kaverin kauluksissa lähdetään kuristusta kiristämään vetämällä omia kyynärpäitä kohti kylkiä. Samalla pidetään huolta, että ranneluiden terävä puoli on koko ajan kaverin kaulan verisuonia vasten. Kuristus toimii siis samalla periaatteella kuin selästä tehtävä RNC.

Ristikuristusta hakemassa

Ristikuristuksen voi aivan yhtä hyvin lähteä tekemään myös mountista päältä. Haetaan ensin toinen käsi paikalleen ristikkäiseen kaulukseen. Jos toista kättä ei saa samantien sujautettua paikalleen, voi tilaa lähteä hakemaan nojautumalla toisen käden varassa eteenpäin ja painamalla kaverin leukaa kauluksessa olevalla kädellä ylös ja sivulle päin. Otetaan otteet taas niin syvältä kuin saa ja vedetään kyynärpäät tiukasti omia kylkiä vasten. Tuodaan paino matalaksi kaverin päälle ja lähdetään tuomaan omaa päätä kohti mattoa kaverin pään yläpuolelle. Kuristus voi toki kiristyä aiemminkin. Sekä mountista että guardista tehtävässä ristikuristuksessa yleisin virhe on lähteä vetämään omia kyynärpäitä sivulle päin. Tämä luo illuusion kiristämisestä, mutta todellisuudessa paine kaverin kaulalla vain heikkenee. Maltti on siis valttia ja tiiviys takaa kuristuksen kiristymisen.

Helille pakkosyötetään hieman muunneltua banaania

Katsoimme treeneissä myös selästä tehtävän banaanikuristuksen (bow & arrow choke). Lähdetään liikkeelle tutusta turvavyöotteesta. Tästä lähdetään tarttumaan kaverin kaulaa vasten olevalla kädellä vastakkaisesta kauluksesta siten, että peukalo menee kauluksen sisään ja muut sormet jäävät ulkopuolelle. Toisella kädellä tartutaan kaveria housun lahkeesta (polvesta jos ylettää, muuten lantion seudulta) ja lähdetään istumaan ylös samalla kääntyen kohtisuoraan kaveria kohti. Kauluksessa olevan käden kyynärpäätä vedetään taas omaa kylkeä kohti ja ote kaverin lahkeesta estää tätä pyörähtämästä pakoon. Mikäli kuristuksen viimeistelyssä tarvitsee lisäapua, voi alemman jalan tuoda vielä kaverin hartian päälle.

Vikojen pekutreenien porukka

Peruskurssi on nyt siis kuristeltu ja taputeltu pakettiin. Jatkossa kaikki pekulaiset ovat tervetulleita osallistumaan kaikkiin Clubin ohjattuihin treeneihin (BJJ, lukkopaini ja vapaaottelu) sekä vapaavuoroille. Tyttöporukalla jatkamme painimista tuttuihin tyttöpainiaikoihin eli tiistaisin klo 18-19:30 sekä sunnuntaisin klo 13-14:30. Iso kiitos kaikille peruskurssille osallistuneille ja tervetuloa vakituiseen Figh like a girl -jengiin!

Perjantai 19.2. - Peruskurssi: jalkalukkoja

Peruskurssin tokavikalla kerralla pääsimme käsiksi (tai siis jaloiksi :)) jalkalukkojen ihmeelliseen maailmaan. Vuorossa olivat suora nilkkalukko, heel hook ja toe hold. Lähdimme kaikkiin lukotuksiin liikkeelle tilanteesta, että kaveri oli selällään ja jalat olivat päälläolijan lantiolla. Päälläolija lähti siis lukottamaan. Otettiin jalka haltuun, astuttiin toista jalkaa kaverin lantion viereen ja toinen jalka tuli lähelle kaverin persausta ja istuttiin alas. Koska allekirjoittaneen runosuoni ei tällä hetkellä syki, laitan tähän linkin Venlan kirjoittamaan tekstiin edellisen peruskurssin jalkalukkokerrasta. Tekstissä mukana myös Hannan ja Venlan video heel hookista ja toe holdista. Venlan oppiin pääsee huomenna tiistaina tyttötreeneissä ja viikonloppuna Vaasassa pääsee nauttimaan sekä Hannan että Venlan opista naisten leirillä.

Tiistai 16.2. - Peruskurssi: Sprawl + giljotiini

Tiistain treeneissä jatkettiin pystyjuttujen parissa, mutta tällä kertaa puolustajan näkökulmasta.

Lähdettiin ensin harjoittelemaan jalan irroittamista kaverin shootattua single legiin. Jos kaveri on jo saanut jalan haltuun, käy sen irroittaminen helpoiten siten, että tuodaan ulompi käsi kupiksi kaverin kainaloon ja sisemmällä tartutaan kaveria ranteesta apinaotteella. Käsillä nykäistään kaveria ylöspäin ja samalla polkaistaan jalka alaspäin, jolloin kaverin ote irtoaa. Lantion käyttö on tässä(kin) tärkeää ja jos se jää liian kauaksi, ei liikkeeseen tule tarpeeksi voimaa.

Alasvienteihin kannattaa mieluiten lähteä reagoimaan kuitenkin jo aiemmin, sillä jos kaveri kerkeää saada jalan haltuun, ollaan jo vähän pulassa. Tätä varten harjoittelimme sprawlia (eli suomalaisittain sproolia) kaverin lähtiessä shoottaamaan jalkoihin. Kun kaverin polvi tulee mattoon, heitetään omat jalat mahdollisimman kauaksi siten, että rintakehä tulee kaverin yläselkää vasten ja lantio kohti mattoa. Tässä on tärkeää heittäytyä kunnolla kaverin päälle, sillä mikäli oma takamus jää ylös ja jalat liian lähelle kaveria, pystyy tämä edelleen jatkamaan shoottiliikettä ja viemään meidät mattoon. Kaverin liikettä estetään myös tuomalla sprawlissa käsi itsen ja kaverin väliin.

Kun sprawlin tekee hyvin, tipahtaa kaveri alle mattoon nelinkontin. Pidetään kaveri matossa pitämällä paine tämän hartioiden/niskan päällä jolloin voidaan lähteä hyökkäämään giljotiinikuristuksella. Giljotiinissa kaverin pää napataan kainaloon tuomalla oma käsivarsi niskan yli ja kurkun ali. Mitä pidemmälle käden saa tuotua läpi sen parempi. Lisäksi tulee pitää huoli siitä, että kyynärvarren terävä osa tulee kaverin kaulaa vasten. Tästä kuristusta voi lähteä kiristämään joko painamalla vapaalla kädellä kuristavaa kättä tiukemmaksi kaverin kaulaa vasten tai sitten tarttumalla itseä sormista ja kääntämällä ei-kuristava käsi kaverin selän päälle. Giljotiini kiristetään puristamalla kyynärvartta ja hauista toisiaan kohti sekä nostamalla kuristavaa kättä samalla hieman ylöspäin. Kiristäessä tulee kuitenkin varoa kääntämästä kaverin päätä sivusuuntaan. Tällöin niskaan tulee vaarallisesti painetta ja kisoissa seurauksena olisi suora hylkäys.

Giljotiinia voi hakea tämän lisäksi myös lukuisista muista positioista ja tilanteista, esim. jos kaveri ojentaa kaulaansa liikaa pystyottelussa tai suljetussa guardissa.

Perjantai 12.2. ja sunnuntai 14.2. - Peruskurssi: Pystypaini ja alasviennit

Viikonloppuna peruskurssin evoluutio vei meidät matosta pystyasentoon. Pystyottelu on tärkeä osa sekä Bjj:tä että lukkopainia, sillä kisoissa matsit lähteävät aina seisoma-asennosta ja alasviennit ovat pisteiden arvoisia suorituksia. Lisäksi alasviennistä pääsee yleensä myös hallitsevaan positioon, eli niiden opettelu kannattaa alusta asti.

Ihan ensimmäiseksi opettelimme hyvää pystyotteluasentoa: toinen jalka on edessä ja toinen takana hieman sivusuunnassa siten, että tasapaino on hyvä. Polvissa pidetään pieni jousto ja lantiosta taivutetaan yläkroppaa hieman eteenpäin, kuitenkin niin että selkä pysyy koko ajan suorassa ja ryhti jämäkkänä. Kädet ovat lähellä omaa kroppaa ja kyynärpäät kohti kylkiä.

Pystypainissa kaveria voi horjuttaa käsistä ja päästä
sekä puku päällä myös hihoista ja kauluksista nykimällä

Viedäksemme kaverin pystystä mattoon, meidän pitää päästä kiinni joko tämän yläkroppaan tai jalkoihin. Perjantaina aloitimme hakemaan kontrollia yläkropasta siirtymällä pummeloinnin kautta ns. double under -otteeseen eli veimme molemmat kädet kaverin kainaloiden alta yhteen. Omat kämmenet voi tuoda apinaotteella vastakkain tai sitten vaihtoehtoisesti tarttua kiinni omasta ranteesta. Halausotteen tiukkuus varmistetaan tuomalla omat kyynärpäät kohti kylkiä ja yläkroppa kiinni kaveriin. Tästä kaveria voi lähteä viemään mattoon astumalla molemmat jalat kaverin jalkojen ohi takaviistoon ja kääntämällä yläkroppaa siten, että kaveri liukuu ikään kuin syliin ja siitä edelleen mattoon. Säilytetään tiukka ote ja päästään heti hyvään kontrolliin päälle.

Toisena vaihtoehtona kaverin iholle pääsemiseen käytimme käsivetoa. Lähdetään hyökkäämään kaverin etummaiseen käteen siten, että ulommalla kädellä "syötetään" sitä ranteesta tönäisemällä kohti kaverin keskilinjaa. Ristikkäinen käsi tarttuu kaveria ojentajasta ja viimeistelee käden liikkeen sivuun. Samalla astutaan itse kiinni kaverin kylkeen, joka paljastui sivuun vedetyn käden takaa. Otetaan taas halausote kaverin ympäriltä, mutta tällä kertaa sivusuunnasta siten, että kädet tulevat kaverin lantion ympärille ja tämän lähempi jalka puristetaan omien polvien väliin. Tästä kaveria voi lähteä kaatamaan maahan suoristamalla takimmaisen jalan kaverin jalkojen taakse siten, että oma kantapää on maassa ja varpaat osoittavat ylöspäin. Pidetään tiukka ote kaverista ja lähdetään istumaan maahan kiertävällä liikkeellä takimmaiselle kankulle. Kun ote on tiukka, seuraa kaveri mukana maahan ilman isompaa voimankäyttöä. Oma polvi on tärkeää pitää ihan suorana, jottei se pääsisi vääntymään kaadon aikana. Kaadosta päästään taas suoraan hyvään sivukontrolliin.

Single legiä hakemassa. Puolustaja on kuitenkin saanut jalan
irti polvien välistä ja painostaa päältä.

 Sunnuntaina vaihdoimme alasvientitaktiikkaa ja lähdimme hyökkäämään vuorostaan kaverin jalkoihin eli shoottaamaan. Aloitimme yhden jalan alasviennillä eli ns. single legillä. Tähän voi lähteä tilanteesta, missä oma ja kaverin otteluasento on peilikuvana eli etummaiset jalat ovat vastakkain. Mikäli näin ei ole, voidaan kaveri pakottaa ottamaan askel eteenpäin käsistä nykäisemällä tai sitten vaihtoehtoisesti vaihtaa omat jalat toisinpäin. Tämän jälkeen tuodaan oma etummainen polvi mattoon kaverin etujalan ulkopuolelle. Oma hartia tulee kiinni kaveriin, tukijalka on takana ja pää tulee kiinni kaverin kylkeen/rintaan. Shootteja tehdessä oma selkä on tärkeää pitää suorana ja pystyasennossa, jotta se pysyisi vahvana. Käsillä tartutaan kiinni kaverin reiden ympäriltä ja lähdetään nousemaan ylös siten, että kaverin jalka nousee mukana ja tulee kiinni omien jalkojen väliin. Shootin liikevoiman pitäisi suuntautua koko ajan eteenpäin, jolloin kaverin tasapaino horjuu ja nostettava jalka kevenee huomattavasti. Kun ollaan päästy ylös siirretään oma pää kaverin kropan ulkopuolelle. Sitten lähdetään astumaan oma ulommainen jalka taaksepäin ja samalla tönäistään kaveria reiteen sisäpuolen hartialla. Kaverin pitäisi kaatua laajassa kaaressa mattoon. Itse voidaan joko pitää jalka kiinni ja jäädä pystyyn seisomaan tai seurata kaveria mukana mattoon - mieluiten suoraan sideen tai mountiin.

Mikäli kaveri onnistuu hyppimään mukana yhdellä jalalla eikä kaato onnistu, voidaan kaveria lähteä kippaamaan toiseen suuntaan. Irroitetaan sisempi käsi kaveri jalasta ja tartutaan sillä toisesta reidestä. Ulompi jalka potkaistaan irti ja tuodaan samalle puolelle toisen jalan kanssa. Lähdetään puskemaan kaveria sivusuuntaan kumoon siten että selkä pysyy suorana, pää työntää kaverin kainalosta/kyljestä tätä sivuun, jalat työntävät ja kädet hieman nostavat reisistä. Pieni tönäisy ei tässä riitä, vaan itse pitää uskaltaa mennä rohkeasti liikkeeseen mukaan. Tällöin kaveri kaatuu mattoon ja itse päästään seuraamaan mukana sivukontrolliin. Jos itse yrittää jäädä liian pystyyn, jää alasvienti helposti vajaaksi tai sitten joutuu suoraan kaverin guardiin. Tätä kahden jalan alasvientiä (double leg) voi lähteä tekemään myös suoraan pystystä shoottaamalla.

Kahden jalan shoot

Tiistai 9.2. - Peruskurssi: avoin guard päältä

Tällä kertaa keskityttiin guardin pelaamiseen päällä olijan näkökulmasta. Ensin katsottiin päällä olijan hyvää otteluasentoa, kun ollaan tilanteessa, jossa ei ole vielä otteita kiinni. Päällä ollessa tulisi tähdätä siihen, että oma pää olisi samalla tasolla kuin alla olijallakin. Tämä tapahtuu niin, että joustetaan polvista (eikä siis taiteta itseä selästä). Näin omiin jalkoihin jää vähemmän tilaa, minne kaveri voi hyökätä ja lisäksi oma liikkuminen on helpompaa (vaikka reisissä saattaakin tuntua!). Lähdettiin rikkomaan kaverin hyvää asentoa, tavoitteena oli saada kipattua kaveri selälleen. Hyviä paikkoja kaverin kumoamiseen on työntää käsistä, hartioista tai otsasta ja napata kaverin nilkan takaa kiinni.

Avoimessa guardissa joustetaan polvista

Jos kaveri on saanut omat jalat hookeiksi polvitaipeisiin, lähdettiin poistamaan hookkeja. Tuodaan kädet kaverin säärille (rapukädet), tuodaan omaa polvea sisäänpäin eli työnnetään polven avulla kaverin kantapäätä kohti pakaraa ja tehdään omalla jalalla tuulilasinpyyhkijäliike eli säärtä pyöräytetään viuhkamaisella liikkeellä. Näin saadaan oma jalka kaverin jalkojen väliin ja astutaan toista jalkaa hieman sivuun. Hookkien poistossa on tärkeää, että koko liikkeen ajan oltaisiin mahdollisimman tasapainoisessa asennossa. Eli ei lähdetä nostamaan omaa jalkaa suoraan ylöspäin, jolloin oma paino tulee kokonaan toisen jalan varaan. Useasti hookin poisto ei onnistu ensimmäisellä yrityksellä vaan vaatii kärsivällisyyttä.

Tehtiin tuulilasinpyyhkijään jatkoksi knee slide pass -ohitus. Eli on saatu astuttua toinen jalka kaverin jalkojen väliin. Tuodaan tämän jalan puoleinen käsi kaverin lantiolle ja toinen käsi kaverin polven kohdalle ja samalla lähdetään liuttamaan jalkaa kaverin reiden/nivusen päältä, polvea tähdätään mattoon. Samalla lantiolla oleva käsi liukuu kohti kaverin kainaloa, tuodaan pää kaverin pään viereen mattoon kiinni (samalle puolelle minne ollaan liukumassa) ja työnnetään kaverin päätä taas toiseen suuntaan (half guard -kerralta tuttu ”älä katto mua kun mä ohitan sua”). Toisella kädellä otetaan kontrolli kaverin ojentajan takaa. Jalka saadaan kokonaan ohi guardista niin, että liutetaan polvea suoraan sivulle, ja näin saadaan oma lantio mattoon. Viimeistellään ohitus hyvään sivusidontaan.

Toisena ohituksena katsottiin jalkaveto tilanteesta, jossa kaveri on tuonut jalat lantiolle. Otetaan saman puolen kädellä ote nilkasta, tuodaan omaa lantiota hieman eteenpäin, tuodaan lantiota taaksepäin ja samalla nilkalla olevalla kädellä tuodaan jalkaa sivuun ja otetaan toisella kädellä ote pohkeen takaa. Samalla tiputetaan itsemme kaverin sivuun, lantion päälle. Otetaan kädellä hyvä kontrolli niskan takaa ja liikutaan taas hyvään sivusidontaan. Jalkaveto on nimityksenä hieman harhaanjohtava, jalkaa ei siis varsinaisesti vedetä vaan siirretään pois tieltä. Tärkeintä tässä on saada lantiolla aikaan liike. Jalkavedossa auttaa myös se, kun työnnetään lantiolla ensin eteenpäin niin kaverin reaktio on yleensä tähän työntää jalalla. Näin ollen kun tuodaan lantiota taaksepäin, saadaan jalka jopa helpommin pois tieltä. Alla olevasta videosta saa kuvaa siitä, mihin päin liikutaan.

Perjantai 5.2. ja sunnuntai 7.2. - Peruskurssi: avoin guard alta

Perjantain ja sunnuntain treenit keskityttiin avoimen guardin pelaamiseen allaolijan näkökulmasta. Alta katsottiin otteluasentoa: istutaan selkä suorassa (ei nojata liikaa eteen tai taakse), ollaan toisella kankulla, toinen polvi osoittaa siis ylös. Kankun puoleinen käsi tuodaan mattoon ja liikkuminen tapahtuu perskatkaravulla. Toinen käsi on edessä blokkaamassa kaverin otteiden hakua ja toisaalta myös hakemassa omia otteita kaverista. Tavoitteena on koko ajan olla kohtisuorassa kaverin edessä.

Avointa guardia

Jos kaveri pääsee astumaan ohi guardista lantion viereen, palautettiin guardia eli tuodaan itsemme takaisin kaverin eteen. Nostetaan lantiota, tuodaan lähempi jalka kaverin lantiolle. Koko ajan lantio ylhäällä liikutetaan itsemme keskelle ja toinenkin jalka tulee lantiolle. Toisena vaihtoehtona katsottiin katkarapu-minitaaksepäinkuperkeikkapalautus :) Kun kaveri astuu ohi, tuodaan itsemme ulommaiselle hartialle ja tehdään katkapapu/kuperkeikka eli tuodaan lantiota kauemmas, jolloin saadaan vähän tilaa, joten saadaan palautettua jalat guardiin.

 Koska hyökkäys on paras puolustus, puolustamisen lisäksi lähdettiin hyökkäämään avoimesta guardista. Perjantaina katsottiin tilannetta kun kaveri on seisoaltaan. Otetaan kaverin ranteista kiinni ja liikutetaan lantiota lähemmäs kaveri ja liikutetaan omat jalat hookeiksi kaverin polvitaipeisiin. Jalat ovat kokoajan ”aktiiviset” eli jännitetään jalkapöytää ja avataan polvia ulospäin. Tästä voi lähteä liikuttamaan kaveria sekä liikuttamalla käsiä että jalkoja. Jalkoja voi tuoda myös kaverin lantiolle ja käsiä nilkoille. Kun liikutellaan kaveria aktiivisesti voi olla, että kaveri saattaa menettää tasapainonsa ja kaatua. Jos kaveri kaatuu, noustaan päälle ja ollaan näin ollen saatu kaveri sweepattua.

Avointa guardia

Katsottiin kaksi tapaa sweepata kaveri, jos kaveri seisoo. Ensin Jyväskylässä Hessu Hopona tunnettu sweeppi. Tämä sweeppi onnistuu erityisesti, jos kaveri astuu omat jalkansa lähelle lantiota (useasti esim. pystyynnousuavausta tehdessä). Jalat tuodaan kaverin lantiolle ja kädet nilkkojen taakse. Työnnetään jaloilla ja vedetään käsillä, jolloin kaveri kaatuu. Kun tuntee, että kaveri lähtee kaatumaan, vedetään omat jalat taakse ja noustaan päälle. Toisena vaihtoehtona on, että jalat ovat kaverin polvitaipeissa. Tästä lähdetään työntämään jaloilla, sekä vähän aukaisemaan polvia ulospäin. Sweepatessa on tärkeää nousta kunnolla päälle. Sweeppi on sweeppi vasta kun on päästy päälle kunnon kontrolliin. Päälle nousemisessa kannattaa aina käyttää hyödyksi toisen kaatumisen aiheuttamaa liikevoimaa.

Toisena sweeppinä katsottiin tilannetta, jossa on saatu molemmilla käsillä kaverin ranteet kiinni ja jalat polvitaipeisiin. Vaihdetaan toinen käsi ristikkäiseen ranteeseen ja toinen käsi nilkan taakse. Sen puolen jalka, jolla on nilkan takaa kiinni, nostetaan polvitaipeesta lantiolle. Nostetaan lantiolla olevalla jalalla hieman ylöspäin, jolloin jalka kevenee. Toinen jalka tippuu polvitaipeesta nilkan taakse. Lantiolla olevalla jalalla työnnetään ja nilkalla olevalla kädellä vedetään ja kaveri kaatuu. Taas vedetään omat jalat taaksepäin kun kaveri lähtee kaatumaan ja tullaan kunnolla päälle.

Sunnuntaina katsottiin tilannetta, jossa kaveri on alhaalla eli polvillaan. Omat jalat ovat taas kaverin jalkojen välissä, kaverin sisäreisien kohdalla ja polvet osoittavat ulospäin. Tämä tilanne on nimeltään perhosguard. Katsottiin ensimmäisenä vaihtoehtona perhossweep. Sukelletaan toinen käsi kaverin kainalon alitse selkään. Tuodaan pää kiinni kaverin rintakehään. Ollaan siis yläkropalla aivan liimautuneena kiinni kaverin yläkroppaan. Otetaan toisella kädellä kaverin ojentajan takaa kiinni ja tuodaan omaa kyynärpäätä kohti omaa kylkeä, jolloin saadaan kaverin käsi hyvin kontrolliin. Useasti tässä vaiheessa ollaan hieman liian lähellä kaveria, joten tuodaan vähän omaa lantiota kauemmas, jotta saadaan tilaa. Lähdetään kaatumaan omalle hartialle, sille puolelle jolta on kaverin ojentajan takaa kiinni. Samalla liutetaan saman puolen jalkaa kaverin edestä toiselle puolelle. Toinen jalka on edelleen guardissa kaverin sisäreidellä. Tällä jalalla nostetaan tai paremminkin ohjataan liikettä. Sweeppi viimeistellään yleensä hyvään sivusidontaan. Tämä sweeppi onnistuu erityisesti jos kaveri lähtee tuomaan painoaan eteen, jolloin saadaan käytettyä toisen liikettä hyödyksi.

Perhossweep in action

Toisena vaihtoehtona perhosguardista katsottiin käsivedolla selkään meno. Otetaan kädellä kaverin saman puolen ranteesta ote. Kädellä ohjataan kättä sisäänpäin. Otetaan ristikkäisellä kädellä ote ojentajan takaa. Samalla toinen jalka tuodaan ulkopuolelle, toinen käsi tulee mattoon vedetään itseä pois alta (eli tehdään perskatkarapu) ja samalla liikkeellä nykäistään kaverin ojentajan takaa. Tästä kivutaan selkään samaan tapaan kuin pari viikkoa sitten half guardista katsotussa selkään menossa. Mikäli liikkeen saa ajoitettua hyvin ja se tulee kaverille yllätyksenä, saattaa kaveri tulla naama edellä mattoon mahalleen.

IBJJF European Open 2016 - Venlan fiiliksiä

Elina jo kirjoitti kisaraporttia omasta näkökulmastaan, ja taisi samalla luvata, että minä kirjoitan omasta reissusta erikseen. Samalla Elina ehti kirjoitella uudesta kisapaikasta ja kisajärjestelyistä, joten en kirjoita niistä nyt erikseen. Lukekaa siis Elinan juttu tuosta yllä olevan linkin takaa.

Kaksi viikkoa kisoista takana, ja vihdoin olen päässyt lepäämään kisojen jälkeen. Normaalisti haluan ottaa kisojen jälkeen viikon tauon treeneistä ja treeninvedosta, mutta tällä kertaa tämä ei ollut mahdollista. Palasin Ruotsiin kisojen jälkeen maanantai-iltana ja tiistaina koitti paluu töihin. Viime viikonloppu oli myös täyteen pakattu, ja nyt vihdoin tämän työviikon jälkeen on saanut nukkua kunnon yöunet sekä lauantaina että sunnuntaina.

Arlandan aamussa lentoa odottelemassa

Itse kisoihin. Meitä lähti siis Fight Clubilta viiden hengen taistelutiimi, tytöistä minä ja Elina, ja jätkistä Tommi, Aleksi ja Lauri. Ja tietysti myös Martin, joka matkusti erikseen kisapaikalle. Omat kisat sijoittuivat lauantaille ja sunnuntaille, joten otin töistä vapaaksi torstaista maanantaihin. Matkustin paikan päälle siten, että ehdin suoraan lentokentältä kulmaamaan Elinaa. Harmittavasti jäi Aleksin ja Laurin matsit näkemättä, kun omat lennot olivat vasta torstai-iltapäivänä perillä. Loppu ilta ja perjantaipäivä kuluivat reissusta toipuessa, eli lepoa sekä unen että oleilun parissa.

Lauantaina oli vuorossa avoin sarja. Mustavöiset pääsevät kaikki halutessaan avoimeen (tai 2 per tiimi), ja avoimet kisataan isoimmissa kisoissa ennen omia sarjoja. Oma tavoite on ollut jo pitkään avoimessa sarjassa, sillä painoluokkani jää usein melko pieneksi osallistujamäärissä. Hoidin ilmoittautumisen lauantaina yhdentoista maissa, jonka jälkeen jäin odottelemaan puoli kolmeksi ennakoidun avoimen sarjan alkamista. Valmistautuminen on omaa sarjaa jännittävämpää, sillä kaaviot tulivat näkyville vasta puolisen tuntia ennen sarjan alkua. Vastustajiakaan ei voi kuin arvailla etukäteen, eikä voi keskittyä kuin omaan tekemiseen.

Kun kaaviot vihdoin tulivat, oli mahtavaa huomata, että peräti 16 naista kisasi avoimen kruunusta. Muutama vuosi sitten kun naistenkin sarjoissa erotettiin ruskeat ja mustat omiksi sarjoikseen, jäivät molempien vyöluokkien avoimet melko tyngiksi. Nyt joutuu kunnolla kisaamaan mitalisijoista ja voitosta. Ensimmäiselle kierrokselle sain vastaani Sarah Blackin, josta en tiennyt etukäteen muuta kuin että tämän oma painoluokka on kevytsarja. Hanna ehti kotipuolessa hieman googlettaa vastusta, ja muutama tuttu kisapaikalla täydensi tietoja. Melko avoimin mielin kuitenkin matsiin, vastustajan ollessa minulle uusi.

Omat lämmittelyt olivat hyvät, kroppa tuntui hyvälle, ja itse matsikin sujui melko hyvin. Sarah oli vastuksena melkoisen ärhäkkä, ja huomasin omien otteiden olevan välillä hieman liiankin jännittyneitä. Tämä sai kroppaa pikkuisen liikaa hapoille, mutta toisaalta pää pelasi hyvin ja sain oteltua melko turvallisesti pistevoiton ensimmäiseltä kierrokselta. Matsin jälkeen oli hyvin aikaa palautua, ja saada ylimääräiset hapotukset taas pois. Seuraavaan otteluun lähtiessä olo kropassa oli edelleen hyvä. Toisella kierroksella vastaan tuli sitten Mackenzie Dern, joka on tämän hetken nr. 1 maailmassa. Sain varsin nopeasti huomata miksi, sillä Mackenzie lähti alusta saakka ärhäkästi hyökkäämään minun ollessa enemmän puolustuskannalla. Matsi päättyi nopeasti lopetukseen, Dern haki hyvin omoplatan, jossa pystyin hieman aikaa sitkuttelemaan, mutta pakko oli kuitenkin luovuttaa. Tähän matsiin olisin tarvinnut paremman suunnitelman, sillä kuten jo jonnekin taisin kirjoittaa, lähti Dern alusta saakka lopettamaan matsia kun itse olin vasta aloittamassa ottelemista.

Kisamatkan toinen puoli: lepo

Avoimessa matka päättyi siis tähän, ja edessä oli paluu hotellille ja valmistautuminen sunnuntain omaan sarjaan. Sunnuntaiaamuna olin hyvissä ajoin paikalla, ehdin päästä katsomaan myös meidän Tommin matsin ja pari muuta suomalaissuoritusta. Omassa sarjassa minulla oli vain yksi vastustaja, brasilialainen Ewelyn Arruda, joka muiden viikonlopun vastustajien tavoin oli minulle ennestään tuntematon vastustajana.

Sain taas ajoitettua lämmöt hyvin, kiitos kisajärjestelmän, joka mahdollistaa ottelujen etenemisen seuraamista, ja matolle mentäessä olo oli hyvä. Itse matsi ei mennyt sitten suunnitelmien mukaan. Alun pystytunnustelun jälkeen huomasin, että pystyssä Ewelyniä oli vaikea saada mattoon. Oma pysty on edelleen melko lailla hakusessa, varsinkin jos kyseessä on saman kokoinen vastustaja. Saimme molemmat passiivisuusvaroituksen, jonka jälkeen otin aloitteen käsiini ja päädyin alle mattoon. X-guardipeli toimi melko hyvin, mutta en saanut sviippiä pisteiden arvoisesti viimeisteltyä, ja päädyimme maton ulkopuolelle, mistä ottelu jatkui taas pystyssä.  Tässä vaiheessa olisi pitänyt muuttaa suunnitelmaa pystyottelusta ja lähteä vetämään agressiivisesti x-guardiin sieltä sviippiä hakien. Kuitenkin pää ei nyt ollut niin terävästi mukana, ja kaveri sai poimittua alasvientipisteet guardiin vedosta. Kahden pisteen johdon turvin Ewelyn vei matsin lopulta 4-2, muiden pistesuoritusten tullessa varoitusten kertymisestä. Ei siis mikään huippumatsi itseltä.

Saldona näistä kisoista siis 1 voitto ja 2 tappiota. Kroppa toimi hyvin, ja lämmittelyt auttoivat siinä, mutta ennen kaikkea olisin kaivannut lisää ärhäkkyyttä pään avuksi. Hannan mukana olo olisi tuonut varmasti lisää, sillä Hannan ääni on se, joka matsin aikana herättää pään. Valitettavasti koulu tuli nyt tielle, ja emme päässeet molemmat matkaan. Kisavalmistautuminen ei ole ollut kaikkein optimaallisinta, mutta sinänsä otteleminen tuntui hyvältä. Koska treeniolosuhteet ovat nyt erilaiset, täytyy kisaamisessa panostaa henkiseen puoleen. Emme ole Örebrossa vielä onnistuneet luomaan ideaalia kisavalmistautumisseuraa, vaikka onhan meillä tietty toisemme koko ajan. Sen lisäksi päivätyöni ja Hannan opinnot vievät ison osan viikosta. Nämä ovat reaaliteetteja, joita ei voi jättää huomiotta kisoihin valmistautuessa. Ne ovat meidän tämän hetken treenipuitteet, ja koska tosiaan sopivia treeniaikoja ja -pareja on nyt vaikeampaa järjestää, on kisoissa satsattava hyvän pä(iv)än löytämiseen. Maailman kärki on saavutettavissa, nyt tehdään sitten töitä sitä varten. Kai tähän voi kirjoittaa myös, että Jyväskylään on kova ikävä.

Kisahoodeilla, hiki tuli :)

Kiitos Jyväskylän Fight Clubille sekä yhteistyökumppaneille JorKe Ky:lle ja Tatami Fightwearille! Seuraavia kisoja kohti!

Tiistai 2.2. - Peruskurssi: Lopetuksia suljetusta guardista

Tiistaina treenin aiheena oli nk. pyhän kolminaisuuden lopetukset eli käsilukko, triangeli sekä omoplata suljetusta guardista tehtynä. Päivän punaisena lankana oli se, että kaverin puolustaessa yhden lopetusyrityksen on aina mahdollista siirtyä seuraavaan, eli hyökkäämistä ei tarvitse eikä kannata lopettaa.

Ensimmäisenä kertailimme guardista alta suoraa käsilukkoa eli jujia. Jujista on aiempi blogikirjoitus täällä eli ei siitä enempää nyt tähän. Treeneissä korostimme kuitenkin vielä entisestään oman lantion aktiivista käyttöä, sillä lopetuksen kiristäminen ja etenkin toiseen siirtyminen on lähes mahdotonta, mikäli oma takamus ja selkä ovat passiivisena matossa. Uusi asia oli kuitenkin jujin puolustus, joka tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että puolustaja tuo mahdollisimman paljon painoa kaverin päälle. Tarkoitus on siis prässätä lopetusta hakeva kasaan siten, ettei tämä saa kiristettyä jujia lantiotaan ojentamalla. Tämän jälkeen lukotettava käsi nytkytetään irti kaverin jalkojen välistä kyynärpää edellä.

Mitä enemmän painetta kaverin päälle saa,
sitä helpompaa käsilukosta pakeneminen on

Tämä pako ei vielä kuitenkaan pelasta kaveria, sillä allaolija voi tästä lähteä siirtymään triangeli-kuristukseen. Tämä tapahtuu tuomalla kaverin päätä lähempänä oleva jalka takaisin pään toiselle puolelle ja kääntämällä lantion suuntaa, jolloin kaverin pää sekä toinen käsi jäävät nalkkiin jalkojen väliin. Oma sääri tuodaan poikittain kaverin niskalle ja otetaan ristikkäisellä kädellä kiinni omasta säärestä. Vapaana oleva jalka työntää joko kaverin lantiolta tai matosta, jotta pääsemme työntämään itseämme taas kulmaan kaveria kohti. Tässä voi auttaa myös vetämällä vapaalla kädellä kaverin reidestä. Tämän jälkeen vapaa jalka tuodaan oman jalan yli ja triangeli kiristetään nostamalla lantiota sekä puristamalla omia polvia yhteen. Triangeli toimii siis samoin kuin RNC-kuristus, mutta tällä kertaa kuristavina raajoina toimivat kaulalla oleva reisi sekä kaverin oma käsi. Triangelin hakemisessa lantion käyttö on taas erittäin tärkeää: lantio ei saa tippua missään vaiheessa maahan, vaan nivusten tulisi olla koko ajan kaverin kaulan tienoilla. Oheinen video havainnollistaa vielä triangelin hakua sekä kiristämistä:

Jotta triangelikuristus onnistuisi, tulee kaverin käden tulla siis ristiin vatsan yli. Helpoin tapa, jolla kaveri voi puolustaa triangelin onki tuoda nalkissa oleva käsi jemmaan toiselle puolelle. Tästä avautuu kuitenkin paikka hyökätä tähän käteen seuraavalla lopetuksella eli omoplatalla. Triangeli-asennosta lähdetään pyörähtämään 180 astetta siten, että jalka pysyy kaverin kainalossa ja tullaan kylki vasten kaverin kylkeä siten, että oma pää on tämän jalkojen vieressä ja jalat puolestaan kaverin pään vieressä. Otetaan lähemmällä kädellä kiinni kaveria lantiolta, jotta tämä ei pääsisi pyörähtämään kuperkeikalla karkuun ja noustaan istuma-asentoon. Samalla omat jalat tuodaan merenneito-istuntaan siten, että polvet ovat kohti kaverin päätä. Tästä lähdetään nojaamaan lantiota eteen- ja ylöspäin siten ja kiristetään lukko, joka tulee siis kaverin olkapäähän. Lopetus on periaatteiltaan sama kuin kimura, mutta tällä kertaa se kiristetään siis käsien sijaan omilla jaloilla.

Omoplatan iloja. Jalat vielä merenneitoasentoon ja lukko kiinni,
niin naurattaa entistä enemmän.

Triangelia ja omoplataa voi toki hakea myös suoraan suljetusta guardista sekä muistakin positioista, jos huomaa kaverin tarjoavan kättä ja/tai päätä. Valppaus siis kannattaa ja voidaan palkita taputuksella. :)

30.-31.1. - AJ Agazarmin leiri

Viikonloppuna pääsimme nauttimaan Fight Clubilla normitreenien lisäksi myös yhdysvaltalaisen AJ Agazarmin seminaarista. AJ on menestynyt kilpailija niin lukkopainissa kuin BJJ:ssäkin ja hän esitteli siis kisatekniikoitaan Clubilla kahden päivän ja yhteensä neljän treenin ajan. Lauantaina treenasimme no-gi-tekniikoita ja sunnuntaina vuorostaan nujusimme puvut päällä.

Seminaarin painotus oli pystytekniikoissa ja erittäin hyviä juttuja tulikin opittua sekä alasviejän että puolustajan näkökulmasta. Näitä tulemme kertailemaan myös kevään tyttöpaineissa, eli kannattaa olla paikalla, mikäli Amerikan temput kiinnostavat. ;)

AJ:n opetuksen lisäksi saimme Clubilla nauttia myös vierailevien suomalaiskamppailijoiden seurasta. Seminaari oli varsin suosittu ja treenaajia oli saapunut paikalle runsaasti myös muilta paikkakunnilta. Myös naispainijoita oli paikalla kiitettävä määrä, mikä on aina ilahduttavaa, vaikka tällä kertaa seminaarilla ei hirveästi jäänytkään aikaa sparraamiselle. Mutta jäipähän sitten tekemistä seuraavillekin treenivierailuille!

AJ ja Fight Like A Girl - clubin tytöt sunnuntaina

IBJJF European Open 2016 - Elinan fiiliksiä

Brasilialaisen jiujitsun EM-kisat käytiin Portugalissa 20.–24.1.2016. Jyväskylän tyttöporukkaa kisoissa edusti Venla ja allekirjoittanut. Kisapaikka oli tällä kertaa vaihtunut Lissabonin kaupungin alueelta Lissabonin piiriin kuuluvaan Odivelasiin. Majoituimme Fight Clubin porukalla taas vuokrakämppään Lissabonin keskustaan, josta pääsi kisapaikalle kätevästi metrolla. Metroasemalta IBJJF oli hoitanut ilmaiset bussikuljetuksen muutaman kilometrin päässä olevaan kisahalliin. Bussikyyditykset sujuivat suht mutkattomasti, ilman pidempiä odotuksia. Kisapaikka oli aiempaa paikkaa isompi ja huomattavasti toimivampi. Kisapaikalla oli kisaajille erillinen lämmittelyhuone, eli iso jumppasali, jossa oli tilaa juosta ja keskelle oli laitettu tatamit. Lämmittelyalue oli omana kisapäivänä todella rauhallinen, joten lämmittelyt sujuivat helposti. Lisäksi salissa oli näytöt, joista pystyi seuraaman kunkin maton ottelutilannetta, joten ei tarvinnut poistua tilasta tarkastamaan, milloin se oma matsi mahtaa tulla. Myös kaikki kuulutukset kuuluivat saliin. Itse kisapaikka oli siis isompi kuin aiemmin, katsomot löytyivät tällä kertaa joka puolelta hallia. Lisäksi mattojen vieressä oleva vain mustavöisille sallittu valmentajien alue oli nyt molemmilla puolilla hallia, eli valmentaja pääsi lähelle kulmaamaan. Paljon on siis havaittavissa positiivista kehitystä EM-kisoissa!

Uusi EM-kisapaikka. Venla ottelemassa vasemman alalaidan matolla.

Oma kisavalmistautuminen oli kaikkea muuta kuin optimaalinen. Viimeisimmästä kisastakin oli vierähtänyt jo melkein kahdeksan kuukautta. Marraskuun alussa kaaduin pyörällä ja loukkasin kyynärpääni; venähdys ja pieni avulsiomurtuma. Onneksi kyseessä oli sen verran pieni vamma, että selvisin ilman kipsiä tai edes kantosidettä. Mutta suunnitellut kisat BJJ Swedish Openeissa ja SM-kisoissa jäivät väliin. Sain kuukauden verran treenikieltoa ja kuukauden verran tuon jälkeen kyynärpää vihoitteli treeneissä, eli täysillä ei pystynyt treenaamaan. Loukkaantumisen takia jouduin ottamaan täysin uuden lähestymistavan kisavalmistautumiseen. Muutama vuosi takaperin olisin jäljellä olleen ajan vetänyt treenejä täysillä ja joka päivä. Vuosien saatossa olen kuitenkin oppinut omasta kropastani sen verran paljon, että päätin treenata niin, että kuuntelin koko ajan kroppaani. Olen huomannut, etten pysty vetämään kovinkaan montaa päivää putkeen treenejä mielekkäästi. Kroppa alkaa yksinkertaisesti painamaan niin paljon, ettei treenissä ole mitään järkeä ja useasti sairastun. Nyt treenasin korkeintaan kolmena peräkkäisenä päivänä. Välipäivinä juoksin lyhyitä lenkkejä, kävelin, poljin kuntopyörällä tai vedin naisten peruskurssia.

Tuntuu, että maltillisemmalla treenitahdilla sain itsestäni enemmän irti kuin aiemmin. Treeni tuntui koko ajan mukavalta ja kisoihin mennessä oli pitkästä aikaa hyvä ja itsevarma fiilis. Siitä huolimatta, ettei treenipäiviä montaa tullutkaan. Isona apuna kisavalmistautumisessa oli Heli. Tykkään treenata mahdollisimman erilaisten treenikavereiden kanssa, mutta ihan viimeisissä kisatreeneissä tärkeintä on, että pystyy luottamaan treenikaveriin täysin. Useasti normaaleissa treeneissä sparratessa haluan, että molemmat saavat onnistumisia, joten painin aika kiltisti. En halua, että kenellekään tulee paha mieli. Helin kanssa kisatreeneissä uskalsin treenata juuri niin kovaa kuin piti. Toisin sanoen, uskalsin runtata Heliä täysillä. Kerran treenin lomassa Heli sanoi, että voisin olla vieläkin ilkeämpi. Tärkeä kommentti, josta sain uskallusta runtata vielä kovempaa. Kisatessa tarvitaan tietynlaista röyhkeyttä. Vastustajaa kunnioitetaan, mutta pitää uskaltaa myös antaa painetta. Kisavalmistautuminen meni siinä mielessä putkeen, että sain pitkästä aikaa oman asenteen kohdalleen.

Kisapäivänä Aleksi, Lauri ja Tommi lähtivät kisapaikalle jo aikaisin aamulla. Oman sarjani alkamisajaksi oli arvioitu neljältä iltapäivällä, joten jäin kämpälle lepäämään. Olisi ollut mukava nähdä Aleksin ja Laurin matsit, mutta kisapaikalla hengailu on yllättävän kuluttavaa, joten päätin keskittyä vain omaan kisaani. Seurasin matsien etenemistä netissä ja lähdin kisapaikalle hyvissä ajoin. Matsit etenivät aikataulua nopeammin, mutta onneksi Venla ehti suoraan lentokentältä ajoissa paikalle ennen matsiani. Suurimman osan kisareissuistani olen tehnyt Hannan ja Venlan kanssa. Vaikka nyt ei olla treenattukaan yhdessä, oli tärkeää, että Venla oli paikalla kulmaamassa. Pärjään kyllä yksinkin, mutta luotettava kulmanainen tuo aina oman lisänsä kisaan.

Ensimmäisellä kierroksella vastassani oli norjalainen Barbara Ruiken. Nimi kuulosti tutulta, mutta tapanani ei ole googletella vastustajia etukäteen. Yritän keskittyä vain omaan tekemiseen, enkä halua jäädä miettimään liikaa mitä toinen tekee. Tässä tapauksessa olisi ehkä ollut hyvä googlettaa :) Näin jälkikäteen muistankin, kuinka Barbara viime vuoden EM-kisoissa voitti Riinan kahdesti. Barbara oli vahva pystystä ja googlen mukaan onkin judotaustainen. Ehkäpä siis jatkossa googlaan, ainakin ensimmäisen kierroksen vastustajani. Menin matsiin todella hyvällä fiiliksellä. Tavoitteenani oli mennä heti aggressiivisesti päälle. Vahvan pystyottelijan kanssa tämä kostautui, Barbaralla oli ajoitus kohdallaan ja sai nätin alasviennin ja päädyimme avoimeen guardiin. Tilanteissa, jossa kaveri pääsee päälle, haluan nopeasti työntää itseni päälle. Ei niinkään mitään kaunista tekniikkajiujitsua vaan työntämällä ja runttaamalla päälle. Työnsin kädellä kaverin hartialinjasta ja samalla kyynärpääni muljahti. Kyynärpää ei siis ollut vielä täysin kisakunnossa. Vihlaisu kyynärpäässä sekoittikin sitten oman pelin täysin. Barbara oli todella vahva päältä, ja oma ajatus oli siinä, miten pystyn painimaan ilman toista kättä. Barbara pääsi half guardiin prässäämään ja kaivoi lopulta kuristuksen. Vaikka Barbara sai ensimmäisen käden syvälle kaulukseen, ja kuristus oli hyvä, tuntuu, että luovutin aika helpolla. Oma peli hajosi niin totaalisesti kyynärpään kipuun, etten edes viitsinyt taistella. Harmitti todella paljon.

Tärkeintä tämän vuoden EM-kisoissa oli se, että tuli ylipäätään lähdettyä. Puntaroin asiaa kauaa. Ratkaisun tein kun totesin, että jos en lähde kisoihin, se tulee harmittamaan myöhemmin todella paljon. Olen viime vuosina kärsinyt motivaatiopulasta. Olen sairastellut paljon, joten treenaaminen on ollut todella katkonaista. Lisäksi tuntuu, etten töiden lisäksi yksinkertaisesti jaksa treenata niin paljon kuin pitäisi, jos haluaa kisoissa pärjätä. Myöskään kisamenestymistä ei ole viime aikoina tullut, joten kisaaminen tuntuu ajoittain turhauttavalta. Olen miettinyt paljon sitä, että olisikohan minun kisani jo kisattu. Näistä kisoista sain taas kisaintoa. Uskon, että lajissa kehittyy parhaiten, kun uskaltaa laittaa itsensä testiin eli kisatilanteeseen. Tavoitteenani on kuitenkin kehittyä koko ajan. Tiedän myös, että minulla on olemassa sellainen paketti, jolla pystyy pärjäämään kisoissa.

 Kyynärpää tuntuu nyt aikalailla normaalilta. Eli kyseessä oli vain pieni venähdys, joten säikähdyksellä onneksi selvittiin. Treenaamaan en ole EM-kisojen jälkeen päässyt flunssan takia, mutta tarkoituksena on nyt pikkuhiljaa palata matolle. Pikkuhiljaa siis testaillaan myös, kuinka hyvin kyynärpää toimii ja kestää. Tällä hetkellä on hirveä palo päästä kisamatolle, joten kisakaavailuja on keväälle mielessä. Katsotaan, mitkä kaavailuista onnistuu. Joka tapauksessa ajattelin edetä koko ajan kroppaa kuunnellen ja pitäen treenin mielekkäänä. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että saa harrastaa lajia jota rakastaa!

Kiitos Jyväskylän Fight Like a Girl Club, ootte parhaita!

Lissabonin herkkuja

PS. FLAGia edusti EM-kisoissa siis myös Venla. Venla kirjoittanee oman postauksen omista kisafiiliksistään.

Perjantai 29.1. ja sunnuntai 31.1. – Peruskurssi: Half guard

Tutustuttiin uuteen positioon nimeltä half guard. Half guard on tilanne, jossa alla olija on saanut napattua päällä olijan toisen jalan omien jalkojensa väliin eli guardiin. Kyseessä on siis nimensä mukaisesti puolikas guardi. Perjantaina keskityimme half guardiin alla olijan näkökulmasta ja sunnuntaina päällä olijan näkökulmasta. Tärkein asia, sekä päältä että alta, on muistaa saada kaverin kainalo haltuun! Yleensä päällä olijalla on tavoitteena saada litistettyä kaveri mattoon ja alla olijan tavoitteena on pitää etäisyyttä.

Half guard on tilanne, jossa alla olija on saanut päällä olijan toisen jalan omien jalkojensa väliin

Halfista alta halutaan siis pitää etäisyyttä kaveriin. Etäisyyttä saadaan pidettyä niin, että pysytään kyljellään. Yleensä asento pysyy hyvänä kyljellään, kun muistetaan pysyä toisen kyynärvarren varassa. Toisella kädellä voidaan pitää kaverista etäisyyttä tuomalla kättä raamiksi kaverin hartialinjalle. Tärkein tavoite kuitenkin on toisella kädellä ottaa kaverin kainalo haltuun, eli sukeltaa raamina oleva käsi kaverin kainalon alitse. Ensimmäisenä vaihtoehtona katsottiin old school sweep. Tähdätään käsi kainalon kautta aina kaverin lantiolle saakka. Samalla tuodaan pää kiinni kaverin rintakehään ja noustaan toisen käden varaan. Vaihdetaan jalat niin, että päällimmäinen jalka nappaa kaverin jalan haltuun, jolloin alempi jalka jää vapaaksi. Noustaan kaverin alta pois, tähtäimenä on siis päästä alemman jalan polven varaan. Noustessa työnnetään kaveria kumoon työntämällä päällä ja lantiolla olevalla kädellä kumoon. Samalla voi toisella kädellä vetää kaveria polvesta, jolloin kumoaminen helpottuu. Alla video hahmottamisen helpottamiseksi, vaikka yksityiskohdat ovatkin hieman erilaiset.

Toisena vaihtoehtona samalle alulle katsottiin selkään meno. Eli ensin kainalo haltuun tähtäämällä käsi lantiolle. Kainalossa olevalla kädellä ja jaloilla pukkaistaan kaveria eteenpäin. Näin saadaan hieman tilaa kaverin kainaloon, josta puikautetaan oma pääselän puolelle, pää tulee ihan kiinni kaverin lapaan. Toinen käsi on taas kaverin lantiolla, vaihdetaan taas omat jalat niin, että alajalka vapautuu. Alajalalla pyritään taas polven varaan, jotta päästään kaverin alta pois. Tästä kivutaan kaverin selkään, Pää pysyy koko ajan kiinni kaverin yläkropassa. Lattiassa oleva käsi tulee kaulalle ja lantiolla ollut käsi kainaloon, joten saadaan suoraan turvavyöote kiinni. Alajalka on suoraan toisena hookkina. Jos ei saada toista hookkia suoraan sisään, kaadetaan paketti sille kyljelle, jossa alajalka on jo hookkina ja laitetaan toinenkin hookki paikalleen.

On hyvä pitää myös mielessä, että yhtenä hyvänä vaihtoehtona halfista alta, on palauttaa guardi, esim. kokonaan suljettuun guardiin.

Sunnuntaina katsottiin half guardia päällä olijan näkökulmasta. Tavoitteena on saada kaverin kainalo haltuun ja kaverista sellainen kontrolli, että saadaan kaverin selkä mattoon. Otetaan kainalo haltuun eli liutetaan käsi kaverin kroppaa myöten syvälle kainaloon. Toisella kädellä otetaan pään takaa kontrolli, eli päädytään samanlaiseen pää-käsikontrolliin kuin esim. normaalissa sivusidonnassa otetaan. Myös tästä positiosta on hyvä antaa kaverin kaulalle painetta olkapäällä.

Katsottiin yksi vaihtoehto half guardin ohittamiseen. Otetaan pään alitse menevällä kädellä ote kaverin kainalon kohdalta. Käännetään lantio toiseen suuntaan, eli katse kääntyy kohti jalkoja ja oma lantio tulee mattoon. Vapaana oleva jalka tulee polvi kiinni kaverin lantioon ja sääri 90 asteen kulmaan kaveriin nähden. Liikutetaan halffissa olevan jalan jalkapohja lähelle kaverin takamusta. Yleensä jo tällä liikkeellä saadaan oma polvi pois kaverin jalkojen välistä. Jos polvi on kuitenkin vielä nalkissa, työnnetään kaverin polvesta niin, että polvi vapautuu. Tämän jälkeen vaihdetaan taas lantio toiseen suuntaan. Otetaan toisella kädellä kainalo taas haltuun, noustetaan jalat suoraan ja samalla tuodaan oma pää kaverin pään viereen samalle puolelle missä oma loppukroppakin on. Päällä ajetaan kaverin päätä poispäin, eli ”älä katto mua, kun mä ohitan sua”. Liutetaan oma polvi samalle puolelle mattoon ja vapautetaan loput jalasta tuomalla lantiota mattoon. Samalla kontrolloidaan kaverin kättä ojentajalta.

Half guardin ohitus käynnissä

Päällä on hyvä muistaa, että jos jossain vaiheessa kaveri saa ”kainalon haltuun” eli itse hävitetään kainalon kontrolli, voi aina vähän pakittaa, ja taistella kainalokontrollista uudestaan. Jos kaveri pitää halfia kiinni löysästi, yhtenä hyvänä vaihtoehtona on myös pakittaa kokonaan pois ja lähteä ohittamaan avointa guardia.