tiistai 31. tammikuuta 2017

Sunnuntai 29.1. - Peruskurssi: Selästä pakeneminen

Sunnuntaina treeneissä pohdittiin selkäkontrollia altavastaajan asemasta. Eli kuinka toimia, kun kaveri on päässyt selkään, napannut tiukkaakin tiukemman turvavyöotteen ja saanut vapauden viimeiset rippeet anastavat hookit paikalleen. Vaikka hyvä selkäkontrolli saattaakin tuntua syliin joutuneen altavastaajan näkökulmasta lähestulkoon mahdottomalta irroittaa, on tästäkin positiosta pakeneminen täysin mahdollista, ja pelin voi vielä kääntää itselleen eduksi.

Kaverin tarrautuessa tukevasti kiinni selkäpuolelle on hyvin tärkeää suojautua mahdollisilta lopetuksilta, eritoten kuristuksilta. Yksi yleisimmistä kuristuksia selkäkontrollista on RNC, jota perjantain treeneissä opeteltiin, ja nyt myös sunnuntaina nopeasti kertailtiin. Kuristusotteiden hakemista voi hankaloittaa tuomalla omaa leukaa rintaan, näin viemällä tilaa kaulalta pois, jotta kavalaan kuristukseen hakeutuva käsi ei kaulalle niin helposti sujahtaisi. Tämän lisäksi voi molemmin käsin vetää kuristavaa kättä alaspäin.

Kuristukselta suojautumista

Koska selkäkontrollin pitämisessä avainasemassa on rintakehä-yläselkä-kontrollin säilyttäminen, on selkäkontrollista pakenemisessa tärkeää juurikin tuon kontrollin rikkominen. Pyhää yläselän ja rintakehän yhteyttä lähdetään rikkomaan valumalla alaspäin kohti kaverin jalkoja, omilla jaloilla raahautuen. Tämän jälkeen lähdetään kääntymään kyljelleen, ja tässä tärkeää on pyrkiä sen kyljen puolelle, jossa kaverin vimmatun lailla puristava käsi tulee turvavyöotteeseen kainalon alta, eli "ei-kuristavan-käden puolelle". Seuraavana tehtävänä on alemman eli lähempänä lattiaa olevan hookin irrottaminen. Tämä tapahtuu potkaisemalla oma jalka voimakkaalla, pyöreällä ja lähellä maata menevällä liikkeellä pois päin. Heti kun kaverin hookki irtoaa, oma polvi tuodaan välittömästi kohti rintakehää estämään hookin palautus paikalleen. Tämän jälkeen lantiota lähdetään tuomaan katkarapuliikkeellä kaverin jalan yli ja samalla myös takaraivo ja yläselkä liukuvat kohti mattoa. Kun lantio on liikkunut tarpeeksi kauas, voidaan lähteä kääntymään kohti kaveria ja pyrkiä pääsemään päälle esim. sivukontrolliin. Yleensä tässä vaiheessa noheva kaveri on kuitenkin tajunnut jo menettäneensä selkäkontrollin ja taistelee myös päällä pysymisestä. Tässä vaiheessa kannattaa pyrkiä viemään omia jalkoja itsensä ja kaverin väliin, mutta mikäli paon seurauksena päätyy esim. sideen alle, on sekin kuitenkin selkäkontrollia parempi, ja turvallisempi paikka.
 
Hookki irti...

...ja lantio jalan yli.

Selkään livahtanut kaveri pyrkii yleensä kääntämään paketin sille kyljelle, jossa on kuristava käsi. Tälle puolelle päätyminen ei ole pakenijan näkökulmasta aivan niin edullista, koska se helpottaa kuristusten hakemista. Pakeneminen ei kuitenkaan ole mahdotonta tästäkään tilanteesta. Tästä voi lähteä löysyttämään kuristavaa kättä ja tönäisemään kaverin kuristavaa kättä kyynärpäästä ylöspäin ja samalla vetämään pään läpi käden toiselle puolelle. Liike perustuu parhaimmillaan yllätysmomenttiin ja tapahtuu voimakkaana, nopeana yhtenä liikkeenä, jolloin käsi yleensä parhaiten irtoaa. Menestyksekkäästi irroitettu, aiemmin kuristusta hamunnut käsi otetaan tiiviisti haltuun oman käden sekä pään avulla, jotta kaveri ei enää pääsisi sillä kiusaamaan. Tästä edetään hyvin pitkälti samoin opein kuin aikaisemmassakin tilanteessa, eli lähdetään irroittamaan alempaa hookkia, viedään selkää mattoon ja lantiota katkarapuillen kaverista poispäin. Tämän jälkeen lähdetään kääntymään kohti kaveria.


Taistelu päälle kääntymisestä

Selkäpaot, kuten paot kovin usein muutenkin, harvoin tapahtuvat teknisesti virheettömästi tai kauniisti, yhdellä sulavalla liikkeellä. Homma voi äityä melkoiseksi rimpuiluksi ja samoja liikkeitä voi joutua toistamaan useampaan kertaan, ennen kuin vaadittu tila ja momentti paolle aukenee. Luovuutta saa, ja pitää, käyttää... kuten painissa yleensäkin.

-Hennariikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti