ADCC Europeans

Viime sunnuntaina olin ottelemassa Krakovassa järjestetyissä ADCC EM-kisoissa. Mukana oli melkoisen iso suomalaisporukka, sillä ADCC SM-kisojen voittajille oli sponsoroitu lentoliput paikan päälle. Kisat alkoivat heti sunnuntaiaamuna, omalta osaltani kaikille pakollisella lääkärin tarkastuksella. Sen jälkeen odoteltiinkin muiden suomalaistyttöjen kanssa punnitusta ja omaa otteluvuoroa, joka oli laitettu viimeiseksi juuri ennen finaaleja.

Joku oli kirjoittanut kisaeväisiini

Ensimmäisessä matsissa sain vastaani skotlantilaisen Arizona Brodien. Matsin alkaessa huomasin, että oma kroppa ei toiminut ollenkaan. Ensimmäiset vajaa pari minuuttia mentiin pystyssä, mutta koska omat ponnettomat alasvientiyritykset eivät toimineet, päätin vetää guardin ennen pisteiden alkua. Pisteiden alkaessa sain kaverin sweepattua, mutta tämä puolustautui kilpparin kautta, jolloin pisteet jäivät saamatta. Loppuaika menikin sitten minun hakiessa ohitusta ja Arizonan pyrkiessä lopettamaan. Kumpikaan ei kuitenkaan saanut pisteitä aikaiseksi ja ottelu siirtyi kolmen minuutin jatkoajalle. Tämä kuluikin melkein samoissa merkeissä. Mattoon päädyttiin Arizonan yrittäessä alasvientiä ja minun puolustettua se siten, että päädyin päälle. Kolmen minuutin loputtua voitin matsin hienokseltaan tuomariäänillä.

Seuraavaan matsiin lähdin suklaan voimilla, ja ihme kyllä olo ei ollut ihan niin hirveä kuin ekassa, joskin terävyys puuttui edelleen. Vastaan asettui ruotsalainen Lisa Phil. Lisa lähti hakemaan otteita, jotka sain kontrattua ottamalla tuplaunderit ja käytännössä kaaduttua kaverin päälle päätyen suljettuun guardiin. Lähdin nousemaan pystyyn ja sain guardin avattua sekä pääsin ohi ja mounttiin. Pisteiden alkaessa sain haettua selkäkontrollin, mutten saanut lopetusta aikaiseksi. Lisa puolusti selän ja päädyttiin suljettuun guardiin minun ollessa alla. Tästä pääsin hip bump -sweepillä päälle mounttiin, jossa taisinkin sitten viettää loppuajan lopetusta hakien. Pistevoitto siis ja pääsin odottelemaan finaalia.

Finaalissa vastaan asettui tuttu vastustaja puolalainen Marya Malyjasiak. Tämä yritti alussa (muistaakseni) käsilukkoa, mutta pystyi puolustamaan lopetusyrityksen ja päädyttiin mattoon Maryan saadessa miinuspisteen guardiin vedosta. Pisteettömällä ajalla Marya yritti sekä käsi- että polvilukottaa, mutta sain nämä puolustettua. Itse pääsin Maryan guardista ohi ja mounttiin, mutten saanut tätä lopetettua. Päädyimme uudelleen pystyyn. Marya haki hyvin alasviennin ja siirtyi näillä pisteillä johtoon. Loppuaika menikin minun pyrkiessä takaisin päälle, mutta Marya oli paremmin hereillä, enkä onnistunut kääntämään tilannetta itselleni. Voitto ja ensi syksyn MM-kisapaikka meni siis Puolaan.

Vähän hymyilytti kuitenkin :)

En muista milloin olisin viimeksi ollut näin pettynyt omaan suoritukseen. Hopea ja finaalitappio eivät ole niinkään syynä vaan oman kropan toimimattomuus. Terävyys ja liike olivat poissa ja tämä vaikutti myös ajatteluun, enkä ollut yhtään hereillä. Pitkää odotusta ei sinänsä voi syyttää, tilanne oli kaikille sama. Harmittaa, etten otellut kunnolla vaan oma keskittyminen meni liikaa siihen, etteivät lihakset tuntuneet tottelevan ollenkaan. Jälkiviisaus ei nyt kuitenkaan auta. Nyt siis lepoa ja suunta kohti seuraavia kisoja: kuukauden päästä allekirjoittanut, Hanna ja Elina otellaan tuttuun tapaan BJJ:n Mundialeissa.

Suomalaistyttöjä Krakovassa

Viikonlopulta mainittakoon myös Katja Kankaanpään hopea ja Katjusa Hörmanin pronssi naisten -60kg sarjassa. Proeliatorin Riina Minkkinen otteli niin ikään hienosti ensimmäisissä kansainvälisissä kisoissaan sijoittuessaan neljänneksi +60 sarjassa. Myös BJJ/lukkopainipioneeri Jonna Konivuori nähtiin kisoissa, mutta Jonnan kisat katkesivat harmittavasti ekan matsin tappioon. Oli kuitenkin hienoa nähdä Jonna pitkästä aikaa matolla. Muista viikonlopun suomalaismitalisteja olivat kultaa tuonut Janne-Pekka Pietiläinen, hopealle sijoittunut Jyri Kakko sekä pronssin kanssa kotiin palanneet Greger Forsell ja Juha Käki.