tiistai 28. helmikuuta 2012

tiistai 21.2. ja sunnuntai 26.2. - sivusidonta ja lopetuksia siitä

Teemana tällä viikolla sivusidonta. Tiistaina keskityttiin itse positioon, ja käytiin läpi muutamia tapoja sivusidonnan kontrollointiin. Sivusidonnassa on yleensä vaikeaa ns. kuolettaa kaverin liike täysin ja kontrolloinnissa tärkeää onkin yleensä liikkeellä hallitseminen, mutta pari seuraavaa tapaa voivat olla apuna tähän. Liikkelle lähdettiin aina "perussivusidonnasta", jossa hallussa ovat kauimmainen kainalo sekä kaverin pää:

Ensimmäisessä vaihtoehdossa nostettiin hieman kaverin kauimmaista lapaa ilmaan ja siirrettiin oma käsi lapojen väliin yläselän tienoille. Ilkeämpi voi tässä vaiheessa laittaa kättä vähän nyrkkiin. Oma lantio heitetään taakse, jotta paineenanto maksimoidaan. Samalla painetaan edelleen tuttuun tapaan olkaa alas kaverin hartialinjaa myöten.

Toinen mahdollinen kontrollointitapa on ns. nykäistä kaveria itseä kohti siten, että kaverin selkä kääntyy pikkuisen kohti. Tässä on tärkeää pitää pakettin tiiviinä, jottei kaveri lähde kääntymään kilppariin.

Katsottiin pikkuisen myös kaverin sisemmän käden eliminointia, jos tämä lähtee työntämään sitä väliin. Tällöin oma polvi muljautetaan käden yli mattoon, ja raivataan polvella takaisin hyvään kontrolliin kaverin hartian/pään tienoille. Toinen vaihtoehto on käyttää polvea apuna, vähän "polvi pakilla" tapaan, ja nostaa se kaverin hartian päälle.

Ja tästä jatkettiinkin sunnuntaina: lämmittelymielessäkin katsottiin hieman polvi pakilla -positiota, mutta etenkin sen kaltaista sivukontrollointitapaa, jota joskus myös skullrideksi kutsutaan. Tässä kaverin liikettä hallitaan polvien avulla, vaihtamalla polvelta toiselle. Hyviä hallintapaikkoja on hartia- ja lantiolinja, sekä perinteinen polvi pakilla -vatsan yli hallinta. Ideana tässä on, että mistä kaveri yrittääkään liikkeelle, sinne siirrytään polven kanssa. Myös kaverin siirtyessä kilppariin, voi skullridea jatkaa.

Skullriden jälkeen siirryttiin takaisin tiistain sivusidontatapoihin, ja katsottiin niihin sopivia kuristeita. Ekana katsotiin perinteinen arm triangel, jossa apuna voi toimia kaverin kauemman lavan nostaminen ilmaan - tällöin kuristeesta tulee tiukempi ja vaikeammin puolustettava kuin jos kaverin hartialinja on kokonaan maassa. Oma pää aurataan kaverin hartian ali kiinni kaverin päähän/maahan. Päällä kontrollointi on tärkeä osa kuristeen onnistumista. Tämän jälkeen otetaan käsitriangeli ote - kaverin pään takaa kulkevalla kädellä otetaan kiinni toisen käden hauiksesta - tai vaihtoehtoisesti ns. kaapeliote. Hartialinjaa kontrolloivalla olalla painetaan tuttuun tapaan kaverin kaulaa. Jos käsitriangeli ei kiristy tässä asennossa, liu'utaan polvi edellä mounttiin ja aina toiselle puolelle saakka. Tärkeää on pitää oma pää koko ajan maassa ja painopiste alhaalla.

Vaihtoehtoisesti voidaan lähteä hakemaan ns. kotkalaista. Tällöin sivusidonnassa kainaloa kontrolloinut käsi viedään kaverin kainalon kautta ja tämän etupuolelta niskan taakse. Aivan kuin käsitriangeli otettaisiin kiinni "väärinpäin". Suljetaan käsitriangeli kiinni, ja tarvittaessa voidaan kiristää lukkoa pyörähtämällä kuristavan käden kyynerpään suuntaan. (kysykää treeneissä, kun en osaa kirjoittaa tätä hirveän hyvin auki...)

Viimeisenä lopetuksena katsotiin hieman vastaavanlainen kuriste, jossa kaveria on aluksi käännetty hieman kyljelleen selkä itseä kohti. Niskan takana ollut käsi siirretäänkin etupuolelta niskan taakse vastakkaiseen suuntaan kulkemaan. Otetaan toisesta kädestä kiinni joko hauiksesta tai kaapeliotteella siten, että käsien väliin jää kaverin pään lisäkis myös tämän sisempi käsi. Päällä voidaan jälleen työntää pakettia tiukemmaksi. Oma lantio viedään täysin mattoon ja kierretään 180 asteen kulmaan kaveriin nähden. Jotta kuriste kiristyy, täytyy lantio pitää koko ajan matossa, ja itse olla tavallaan kaverin sivulla.

Tämmöistä. Sekavaa :) mutta treeneissä olleet ymmärtänevät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti