Saaristo Fight Night 18.07.2014 - Helin tunnelmat

"Ottelin siis 18.7. Paraisilla järjestetyssä Saaristo Fight Nightissa elämäni toisen vapaaottelumatsin. Ottelu oli ollut pitkään suunnitteilla, sillä ensimmäisen matsini olin ottanut jo joulukuussa 2011 kotisalilla järjestetyssä Basement Beatdown -tapahtumassa. Alkuvuoteen 2012 suunniteltu toinen matsi jäi silloin ottamatta sairastumisen takia ja tämän jälkeen vapaaottelun treenaaminenkin hiipui painitouhujen ja muiden kiireiden tieltä. Ajatus vaparitreenien sekä ottelemisen jatkamisesta kyti kuitenkin koko ajan mielessä ja kun minua pyydettiin Paraisille ottelemaan päätin taas tarttua härkää sarvista.

Hieman tämä kyllä hirvitti, sillä tiedossa oli, ettei omia ruosteessa olevia pystyottelutaitoja vajaassa parissa kuukaudessa kovin paljoa pystyisi parantamaan – etenkin kun vastaan oli asettumassa thainyrkkeilytaustainen tyttö. Vaparivalmennuksesta vastanneen Sauvolan Jannen kanssa päätettiin kuitenkin, että treenaan pystyä sen minkä kerkeän ja luotan omiin vahvuuksiini eli mattopainiin. Otteluun valmistautuessa kävin normaaliin tapaan BJJ- ja lukkopainitreeneissä noin 3-4 kertaa viikossa, minkä lisäksi pidimme Jannen kanssa pistaritreenejä kerran tai korkeintaan kahdesti viikossa. Varsinaisia pystysparreja ei treeniohjelmassa ollut laisinkaan.

Valmiina matsiin (kuva by Timo Blomberg)

 Valmistautumisen kattavuudella ei siis voi kehuskella, mutta tällä kertaa teknistä osaamista tärkeämmässä osassa olikin luottamuksen rakentuminen omiin vahvuuksiin ja game planiin. Alkuperäinen vastustajani joutui perumaan osallistumisensa muutama viikko ennen ottelua, mutta korvaajaksi tullut tyttö oli niin ikään pystypainotteinen eikä muutos siten vaikuttanut omaan valmistautumiseeni. Iso plussa oli myös se, että en saanut liikkeellä ollutta kevätflunssaa ja olo oli pääosin hyvä ja luottavainen, vaikka olenkin kyllä kova jännittämään kaikkia kisoja. Itseluottamusta lisäsi myös se, että olin voittanut aiemman vaparimatsini ja pyrin jännityksen herätessä aina tietoisesti kääntämään ajatukset silloisiin hyviin fiiliksiin. Myöskään painonvedosta ei tarvinnut liiemmin huolehtia ja pystyin onneksi syömään lähes normaalisti matsia edeltävinä päivinä.

Paraisille lähti Fight Clubilta yhteensä nelihenkinen porukka, sillä myös Luukkosen Jyrillä oli ottelu tiedossa. Kahden huoltomiehen sekä tapahtuman järjestäjän hankkiman majoituksen ansiosta ei onneksi itse tarvinnut pahemmin stressata käytännön asioista. Myös sää suosi ulkoilmassa järjestettyä tapahtumaa. Lähdimme ajamaan Jyväskylästä kohti Varsinais-Suomea klo 9 aamulla ja perille päästyämme marsimme suoraan punnitukseen. Muut ottelijat olivat käyneet puntarilla jo aamupäivällä, mutta meille pitkänmatkalaisille järjestyi onneksi mahdollisuus myöhäisempään punnitukseen. Tämän jälkeen jäi vielä hyvin aikaa tankkaamiselle sekä päiväunille. Kisapaikalle menimme kuuden aikaan jonottamaan lääkärintarkastukseen, minkä jälkeen saikin jo aloittaa käsien teippaamisen sekä lämmittelyt. Itse tapahtuma alkoi klo 20 ja oma otteluni oli ohjelmassa heti toisena. Tämä sopi minulle oikein hyvin, sillä kisapaikalla ehdottomasti ahdistavinta on toimettomana odottelu. Lämmitellessä avasin ensin paikkoja treeneistä tutuilla hölkkäämisellä sekä dynaamisilla venytyksillä. Tämän jälkeen pummeloitiin ja lyötiin pistareita huoltomiesten kanssa. Lopuksi vedettiin vielä sykkeet kunnolla ylös ja odoteltiin viimeiset minuutit ennen kehään pääsyä.

Matsin tuoksinnassa (kuva by Timo Blomberg)

Kehän toiseen kulmaan tuli siis FFG:n Minna Grusander, jolla oli niinikään alla yksi voittoisa vaparimatsi aiemmin tältä vuodelta. Ottelu käytiin Shooton C+ säännöin ja otteluaika oli 2x3 min. Minna lähti odotetusti lyömään napakasti pystyssä ja saikin pari osumaa perille. Ajoin kuitenkin heti kiinni iholle ja hetken kehäköysissä painittuamme sain kampattua kaverin mattoon. Päädyin kuitenkin suljettuun, mistä Minna kaivoi hyvin triangelia kiinni ja jouduinkin puolustamaan sitä erän loppuun asti. Toinen erä lähti liikkeelle samoin sävelin, mutta pääsin tällä kertaa alasviennistä halffiin ja siitä edelleen ohi sivusidontaan. Tästä koitin hakea armtriangelia ja samalla kytätä paikkaa mountiin siirtymiselle. Kaveri pääsi kuitenkin siltaamaan ja kääntymään kilppariin, mutta seurasin perässä selkään ja sain aika tiukan oloisen RNC:n kiinni. En kuitenkaan saanut kiristettyä kuristusta ja Minna pääsi kiemurtelemaan pakoon. Pääsin kuitenkin takaisin päälle ja loppuaika menikin taas sivukontrollissa. Voitin siis matsin lopulta tuomariäänin.

Tuomarin nostettua oman käden pystyyn oli fiilis luonnollisesti mahtava. Matsi oli mielestäni todella hyvä ja oli hauska otella selkeästi eri tyylistä vastustajaa vastaan. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että sain toteutettua omaa pelisuunnitelmaa ja vietyä ottelun omalle mukavuusalueelle. Triangeliin joutumisen olisi tietysti voinut välttääkin, mutta onneksi toisessa erässä pääsin hallitsevaan positioon ja haettua itsekin lopetuksia. Painikisoissa minulla on ollut vaikeutena saada kroppaa ja päätä ”kisakierroksille”, mutta molempiin vaparimatseihin valmistautumista on helpottanut se, että huoltajien kanssa on saatu hoidettua hyvät ja terävät lämmittelyt alle. Toisaalta painikokemuksen ansiosta olo oli matossa todella rauhallinen ja pystyin seuraamaan myös kulmamiesten ohjeita matsin aikana. Kaiken kaikkiaan ottelureissu oli siis oikein onnistunut ja mukava kokemus, joka toivon mukaan toimii hyvänä lähtöpotkuna syksyn kisakaudelle."

Matsin jälkeen on helppo hymyillä (kuva by Timo Blomberg)